18.3.2016

Oona Hytönen ja Noah (vas.) sekä Piia-Riikka Pitkänen ja Siri tulivat Kompassin äitien ja lasten ryhmään hakemaan tukea ja virkistystä. Nyt he ovat ryhmän ohjaajia.

Oona Hytönen ja Noah (vas.) sekä Piia-Riikka Pitkänen ja Siri tulivat Kompassin äitien ja lasten ryhmään hakemaan tukea ja virkistystä. Nyt he ovat ryhmän ohjaajia.

Kompassin monikulttuurinen äiti ja lapsi -ryhmä on monelle viikon huippuhetki

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Puolitoistavuotias Siri vipeltää edestakaisin, kymmenen kuukauden ikäinen Noah tarkkailee valppaasti ympäristöä ja kahdeksankuukautinen Dmitri pysyy tiukasti äitinsä helmoissa.

On keskiviikko ja Monikulttuurikeskus Kompassissa tuttuun tapaan äitien ja lasten yhteinen aamupäivä.

”Täällä saa mahtavaa vertaistukea. Tyttäreni Siri oli sairauksien takia haastava vauva, mutta täällä minun ei tarvinnut kiusaantua hänen itkustaan. Kun muut äidit ottivat Sirin syliinsä, minä pystyin hetkeksi istahtamaan kahvikupin äärelle”, kertoo Piia-Riikka Pitkänen.

”Kompassin keskiviikosta tuli minulle nopeasti tärkeä osa viikkorytmiäni. Toisten äitien tapaaminen oli siksikin tärkeää, ettei minulla ole Kuopiossa lainkaan omia sukulaisiani.”

Pitkänen oli mukana alusta asti, kun Setlementti Puijolan ylläpitämään Kompassiin perustettiin kovasti toivottu monikulttuurinen äiti-lapsi -ryhmä alkuvuodesta 2015.

Hyvin pian joukkoon liittyi myös Oona Hytönen Noah-poikansa kanssa. Hytöselle ryhmä toi tärkeää sisältöä äitiysloman arkisiin päiviin.

”Minulla oli tarve päästä pois kotoa, muiden aikuisten joukkoon. Kotipäivistäkin osaa nauttia, kun välillä sieltä pääsee pois”, Hytönen toteaa.

”Äidin paikka ei ole pelkästään kotona. Pullan tuoksua voi käydä haistelemassa kahvilassakin”, Hytönen toteaa ja imettää välillä poikaansa.

Pojan hipiä on tumma, sillä isä on Ghanasta. Pojan tausta on myös yksi syy siihen, miksi Kompassin keskiviikoista tuli hänellekin pian tärkeä osa viikkorytmiä.

”Täällä puhutaan paljon englantia. Se tukee Noahin kielellistä kehitystä. Mieheni puolelta koko suku ja ystävät puhuvat englantia.”

”Täällä kukaan ei ole erilainen”

Kompassin äiti ja lapsi -ryhmissä kuulee vahvoja elämän ääniä: paikalla on ollut kerrallaan jopa viisitoista äitiä lapsineen. Monikulttuurinen ryhmä on nimensä mukainen: äitejä ja lapsia on ollut Italiasta, Filippiineiltä, Koreasta, Espanjasta, venäjältä ja Sudanista.

”Yli puolet äideistä on useimmiten ollut maahanmuuttajia”, summaavat Piia-Riikka Pitkänen ja Oona Hytönen, jotka aloittivat vuoden lopussa ryhmän vetäjinäkin.

”Maahanmuuttajien on helppo tulla tänne, täällä he eivät koe olevansa erilaisia”, kaksikko arvelee ja saa hyväksyvän nyökkäyksen Olga Miulliarilta, joka saapuu paikalle Dmitri-poikansa kanssa.

”Kävin tutustumassa muihinkin kerhoihin. Kompassissa minut otettiin parhaiten vastaan. Keskustelu suomalaisten äitien kanssa lähti heti liikkeelle eikä minulle tullut lainkaan ikävää tunnetta, että puhun liian huonosti suomea”, toteaa Miulliari, joka muutti Suomeen kolme vuotta sitten.

Maija Jääskeläinen on kerhossa monelle tuki ja turva, ja myös varamummo. Tässä hän poseeraa sudanilaisen Magda Mahgoupin ja hänen vuoden ikäisen Karim-poikansa kanssa.

Maija Jääskeläinen on kerhossa monelle tuki
ja turva, ja myös varamummo. Tässä hän
poseeraa sudanilaisen Magda Mahgoupin
ja hänen vuoden ikäisen Karim-poikansa kanssa.

Kun äitien ja lasten ryhmä kokoontuu, paikalla on myös vapaaehtoistyöntekijä Maija Jääskeläinen.

”Taidan olla täällä monelle lapselle varamummo”, Jääskeläinen arvelee hymyssä suin.

Jääskeläisellä on takanaan 38 vuoden ura kätilönä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

”Olen hoitanut lukuisten maahanmuuttajaäitien synnytykset. Monikulttuurisuudesta on tullut minulle tärkeä asia.”

Jääskeläisen mielestä Kompassin äiti ja lapsi -ryhmän merkitys on suuri vertaistuen antajana.

”Kaiken sivussa lapset oppivat kohtaamaan erilaisuutta pienestä pitäen.”

Nyyttäreitä, kestovaippoja ja kielenhuoltoa

Olga Miulliari ja Dmitri (vas.), Oona Hytönen ja Noah sekä Piia-Riikka Pitkänen jakavat äitiyden iloja ja suruja keskenään.

Olga Miulliari ja Dmitri (vas.), Oona Hytönen ja Noah sekä Piia-Riikka Pitkänen jakavat äitiyden iloja ja suruja keskenään.

Kompassin äiti ja lapsi -ryhmässä on rento meininki. Yhteinen aamupäivä kestää kaksi ja puoli tuntia, mutta paikalle ei tarvitse tulla minuutilleen.

”Tänne voi tulla, vaikkei ole laittanut hiuksia eikä meikannut”, naiset sanovat yhteen ääneen.

Monesti parasta Kompassissa on yhdessäolo. Mutta asiaa ja ohjelmaakin on.

”Martat ovat esitelleet kantoliinoja ja kestovaippoja. Olemme kuulleet myös luennon lasten kielellisestä kehityksestä”, Piia-Riitta Pitkänen listaa.

”Olemme pitäneet nyyttärikestejäkin ja syöneet banaanileipiä, italialaisia riisipalleroita sekä korealaista tulista kaalia”, Oona Hytönen kertoo.

Pitkänen ja Hytönen suunnittelevat, että tämän vuoden aikana toimintaa viedään myös Kompassista ulospäin.

”Suunnitelmissa on tehdä retkiä muun muassa eläinpuistoon, uimahalliin ja puistoihin. Tavoite on myös järjestää aiempaa useammin keskusteluja ajankohtaisista teemoista.”

Äidit ovat yhtä mieltä siitä, mikä Kompassin keskiviikkoryhmissä on parasta:

”Täällä ei tarvitse olla täydellinen äiti. Epävarmuudenkin voi näyttää. Eikä epäonnistumisia tarvitse hävetä. Jokaisella on joskus vanhemmuus hukassa, mutta senkin tunteen voi jakaa muiden kanssa.”