Mahkun koordinaattori Tanja Koistinen (vas.) ja ohjaaja Kirsi Laitinen ovat oppineet työssään, että jokaisessa ihmisessä on valoisa ja pimeä puoli. ”Jos itse olisimme kokeneet samaa kuin osa asiakkaistamme, olisimmekohan itsekään selvinneet ilman ongelmia”, kaksikko puntaroi.

Tukikeskus Mahkussa vangilta ei kysellä, mitä tuli tehtyä ja kuinka pitkä tuomio on päällä. Mahkussa voi edes hetken olla muutakin kuin tuomittu. Mahkun ovi on avoinna myös vangin vaimolle, lapsille ja muille läheisille.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Ovikello soi Kuopion keskustassa Hapelähteenkadulla. Sisään tulee mies, jota hiukan jännittää – hän ei koskaan aiemmin ole käynyt täällä, Tukikeskus Mahkussa.

”Tulen Onnelasta. Siellä oli ilmoitustaululla lappu, jossa kerrottiin, että Mahkussa voi tänään viettää iltaa omaisen tai läheisen kanssa”, mies kertoo, asettautuu nojatuoliin ja antaa katseen kiertää Mahkun tiloja – mukavat sohvat, televisio, biljardipöytä ja sivummalla keittiö, josta tulee kahvin tuoksu.

Kun jännitys helpottaa, mies vapautuu juttelemaan Mahkun työntekijöiden sekä poikkeuksellisesti paikalla olevien kolmen sosionomiopiskelijan kanssa.

”Jos olisin tiennyt, että täällä on näin paljon naisia, en olisi uskaltanut tulla. Olisin jäänyt Onnelaan”, mies rohkenee jo veistää.

Onnela on Kuopion vankilan 20-paikkainen vapauttamisyksikkö, jonka vangit voivat päivisin käydä opiskelemassa ja töissä. Ikkunoissa ei ole kaltereita, ja vangit voivat tavata omaisiaan useammin kuin vankilan suljetulla ”kivipuolella”.

Viime vuonna kolmannes Mahkun asiakkaista ohjautui mukaan toimintaan juuri vapauttamisyksiköstä.

”Järjestämme säännöllisiä peli-iltoja, käymme keilaamassa sekä katsomassa jääkiekko-otteluja ja sählypelejä”, Mahkun koordinaattori Tanja Koistinen listaa tapahtumia, joita tukikeskus järjestää vapauttamisyksikön vangeille.

”Rikollisen maineesta on vaikea päästä irti”

Mahkun ovikelloa elämänsä ensimmäisen kerran soittanut mies on henkilö, jota varten Mahku juuri on olemassa. Kun mies kuulee tukikeskuksen toiminnasta tarkemmin, kasvoille nousee jo hymynkaretta.”

Paluu vapauteen ja sopeutuminen yhteiskuntaan ei ole yksinkertaista.”

”Vankilassa ei voi harrastaa liikuntaa. Mutta vielä tärkeämpää on, jos Mahkuun voi tulla yhdessä läheisensä kanssa. Sitä vanki kaipaa eniten”, mies toteaa ja kertoo kärsivänsä rangaistusta huumausainerikoksista sekä liikennerikkomuksesta.

Mies ei halua kertoa nimeään tai tulla valokuvaan, mutta Mahkun tarpeellisuutta hän suostuu pohtimaan.

”Suuri osa vangeista tarvitsee tukea juuri vapautumisen kynnyksellä. Paluu vapauteen ja sopeutuminen yhteiskuntaan ei ole yksinkertaista”, mies toteaa ja sanoo puhuvansa kokemuksesta – hän on istunut tuomiota muuallakin kuin Kuopion vankilassa.

”Hiljattain Kuopiossa pääsi vapauteen mies seitsemän vuoden vankeuden jälkeen. Siinä ajassa vieraantuu täysin yhteiskunnasta, eikä uuden elämän aloittaminen onnistu ilman tukea”, mies pohtii. Hän toteaa, että jo irtautuminen vangin roolista on toisinaan työlästä.

”Osa pitää tiukasti kiinni vangin statuksestaan ja kovan rikollisen maineestaan. Tällaisesta asenteesta pitäisi tietysti päästä irti.”

Mahkuun voi hetken ajan olla muuta kuin vanki

Rikoksen tehnyt henkilö saa Mahkussa käytännön tietoja, apua asioiden hoitamiseen ja mahdollisuuden päästä monipuoliseen ryhmätoimintaan.

Mahku pyrkii tavoittamaan vangit jo tuomion aikana. Näin tukikeskukseen on helpompi tulla vapautumisen jälkeen.

”Mahkuun voi tulla, vaikka taas kerran olisi sortunut, pettänyt lupauksensa ja mokannut.”

”Millä tavalla Mahku voi tukea ensivierailulleen juuri tullutta miestä?

Mahkussa vangit saavat tärkeää vaihtelua arkeensa. Vankilassa – myös Onnelassa – miehiä puhutellaan sukunimellä tai vangin numerolla. Me puhuttelemme heitä aina etunimellä. Mahkussa he voivat olla edes hetken ajan jotain muutakin kuin vanki”, Tanja Koistinen toteaa.

Koistisen työparina työskentelee ohjaaja Kirsi Laitinen.

Koistisen ja Laitisen mielestä jo luottamuksellinen ja avoin keskustelu on usein merkittävää tukea.

”Miehet toteavat usein kiitollisina, että Mahkussa voi jutella avoimesti, seurauksia pelkäämättä. Ja että tänne voi tulla senkin jälkeen, vaikka olisi taas kerran sortunut, pettänyt lupauksensa ja mokannut.”

Mahku on toiminut Kuopiossa osana Setlementti Puijolaa kahdeksan vuotta. Rikollistaustaiset hakevat Mahkusta ennen muuta joustavaa ja yksilöllistä tukea.

”Virastoon voi saada tapaamisajan kuukauden päähän. Meille pääsee vaikka samana päivänä, me ryhdymme heti selvittämään asiakkaille tärkeitä asioita.”

Ihminen kohdataan ihmisenä, rikoksesta huolimatta

Keskustelutuokiot Mahkussa ovat asiakkaan motivointia, kannustamista sekä uusien näkökulmien etsimistä elämäntilanteeseen. Keskustelun syntyminen edellyttää luottamusta – molemmin puolin. Toisinaan yhteyden syntyminen vie aikaa.

Heidi Asikainen (vas.), Marjut Rissanen ja Jonna Karppinen opiskelevat Savonia-ammattikorkeakoulussa sosionomeiksi. Osana opiskelujaan he suunnittelivat Mahkun asiakkaille ja heidän läheisilleen yhteistä vapaa-ajan tekemistä.

”Luottamus syntyy vain, jos mekin annamme itsestämme jotain. Esimerkiksi omista harrastuksistamme kertominen synnyttää luottamusta ja on avain hyvään keskusteluun”, salibandya pelaava Tanja Koistinen ja kirjeenvaihtoa harrastava Kirsi Laitinen toteavat.

Kaksikko ei asiakkailtaan utele, mitä tuli tehtyä, ja kuinka pitkä tuomio on päällä. Eikä päällepäin näe, millaiseen rikokseen ihminen on syyllistynyt.

”Kun luottamus on syntynyt, miehet kyllä avautuvat ja kertovat tilanteestaan”, Laitinen sanoo.

Toisinaan Mahkun sohvalla istuva henkilö on rikoksensa myötä ollut median otsikoissa. Jos asiakas kertoo tehneensä henkirikoksen, tai jos rikos liittyy lapsiin ja naisiin, Mahkun työntekijöiden ammattitaito joutuu erityiseen puntariin.

”On inhimillistä, ettei tekoa pysty hyväksymään. Mutta tämä ei saa näkyä työssämme. Oli asiakas tehnyt mitä tahansa, me keskitymme tärkeimpään, ihmisen kohtaamiseen ihmisenä.”

Rikoksen polku on viitoitettu joskus jo lapsuudessa

Työ Mahkussa on avartanut maailmankuvaa, sanovat Tanja Koistinen ja Kirsi Laitinen.

”Monelle huonosti meneminen tarkoittaa vaikkapa hetkellistä työttömyyttä. Me näemme marginaalin, jota muut eivät näe. On ihmisiä, joille huonosti meneminen tarkoittaa, ettei ole työtä eikä asuntoa. On vain paha päihderiippuvuus ja muita ongelmia niin paljon, ettei tiedä mistä ratkomisen aloittaisi.”

”Rankan teon takana voi olla tavallinen ihminen, jonka elämä lähti sivuraiteille jo lapsuudessa vaikean perhetilanteen takia”, Koistinen pohtii.

Myös Laitinen näkee, että moni rikoksen polulle päätynyt on olosuhteiden uhri.

”Jos joutuu varhain sijoituskotiin, ja elämää sävyttävät alusta asti rikkinäiset perhetilanteet, ei lähtökohta lupaa paljon. Kun päälle tulee päihteiden kokeilua ja mielenterveysongelmia, luisu syvenee”, Laitinen sanoo. Hänen mielestään jossakin on tapahtunut iso virhe, jos nuori putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle jo yläkouluvaiheessa.

”Tukea tarjotaan monelta taholta. Mutta jos ei ole oppinut luottamaan eikä sitoutumaan, on yhtälö vaikea.”

Laitinen kertoo, kuinka vaikeatkin kohtaamiset lopulta lisäävät ammatillista kokemusta sekä ymmärrystä elämästä.

”Tämän näkee myös harjoittelijoistamme. Aluksi heitä arveluttaa kohdata vankilaan tuomittuja. Lopulta he tekevät aina saman huomion, että asiakkaat ovatkin tavallisia ihmisiä, joskus huipputyyppejäkin.”

Vankeustuomio muuttaa myös läheisten arjen

Yhteistyö Mahkun ja Kuopion vankilan välillä on lisääntymässä.

”Vangit itse ovat ottaneet aktiivisen roolin ja tiedottavat toisilleen tapahtumistamme”, Tanja Koistinen ja Kirsi Laitinen toteavat.

Päällepäin ei näe, millaiseen rikokseen ihminen on syyllistynyt.

Mahku satsaa nyt paljon myös tuomittujen läheisten tukemiseen. Tulokset näkyvät: Koko viime vuonna Mahkun asiakkaissa oli kolmetoista rikollistaustaisen läheistä. Nyt asiakkaissa läheisiä on ollut kolmetoista jo maaliskuun loppuun mennessä.

”He ovat vaimoja, äitejä ja lapsia. Heidän tuskansa on iso, sillä he eivät juurikaan voi vaikuttaa tuomitun tilanteeseen. Kun perheenjäsenen rikostuomiota vielä usein salataan ja hävetään, meiltäkin vaaditaan asian käsittelyssä kovaa ammattitaitoa.”

Mahkussa järjestetty vapauttamisyksikön vankien ja läheisten yhteinen illanvietto oli uusi kokeilu, joka saanee jatkoa. Illan sisällön suunnittelivat Savonia-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskelevat Heidi Asikainen, Marjut Rissanen ja Jonna Karppinen.

Kolmikko suunnitteli osana opintojaan vapauttamisyksikön vangeille myös ulkoiluretken sekä peli-illan sählyotteluineen.

”Sähly tuntuu olevan vangeille mieluisaa liikuntaa. Olemme varanneet heille kolme sählyvuoroa vielä tälle keväälle. Jos osanottajia riittää, jatkamme toimintaa syksyllä”, Koistinen kertoo.

Vankilassa arvostetaan Mahkun toimintaa

Kuopion vapauttamisyksikön rikosseuraamusesimiehen Tomi Julkusen mukaan yhteistyö vapauttamisyksikön ja Mahkun välillä on vuosien mittaan monipuolistunut.

”Olemme tyytyväisiä varsinkin Mahkun vangeille järjestämään vapaa-ajan toimintaan. Miehemme ovat tästä hyvin tyytyväisiä, sillä oma tarjontamme vankilassa on rajallista”, Julkunen toteaa ja nostaa esille Mahkun tarjoamat liikuntatapahtumat.

Mahkussa tuomituilla on mahdollisuus luoda tärkeää sosiaalista verkostoa.

”Ne tarjoavat mielenvirkeyttä. Tärkeämpää on kuitenkin, että jos vangin päihdeongelma on saatu kontrolliin, hän voi liikunnan kautta löytää mielekästä sisältöä vapaa-aikaansa. Jos joku löytää jopa mieluisan urheiluharrastuksen Mahkun avulla, se on jo todella eteenpäin elämässä.”

Julkunen näkee, että Mahkussa tuomituilla on mahdollisuus luoda myös tärkeää sosiaalista verkostoa.

”Tämä on erityisen tärkeää, jos vanki on kotoisin Kuopion ulkopuolelta, eikä tuttuja ja sukulaisia ole lähellä.”

Mahku tulee toukokuussa Kuopion vankilaan esittelemään toimintaansa tuomittujen läheisille.

”Tapahtuma on aivan uusi. Jos tätä kautta tuomitun ja perheen välinen yhteys paranee, kyseessä on merkittävä asia”, Julkunen sanoo.

Tukikeskus Mahku esittelee toimintaansa Kuopion vapauttamisyksikössä lauantaina 6. toukokuuta klo 10-13, jolloin vankien läheiset vierailevat vankilassa. Mukana on myös Setlementti Puijolan toinen yksikkö Aggredi. Mahku ja Aggredi kertovat tuesta, mitä heidän kauttaan on mahdollista saada tuomituille ja heidän läheisilleen.