”Kuopion Tyttöjen Talo on juuri oikea paikka tehdä seksuaaliväkivaltatyötä. Talolla on salliva ilmapiiri. Täällä tapahtuu paljon: yksi ryhmä tekee vegaaniruokaa ja toinen käsitöitä. Kukaan ei kiinnitä huomiota asiakkaaseen, joka tulee minun huoneeseeni”, toteaa Anna Korhonen, joka uransa aikana on tehnyt monipuolisesti terveydenhoitajan työtä.

Anna Korhonen vetää Setlementti Puijolan Tyttöjen Talolla ainutlaatuista seksuaaliväkivallan hanketta. Kuopiossa on nyt vihdoin paikka, jossa ammattilaiselle voi luottamuksellisesti kertoa kokemastaan väkivallasta ja saada apua virka-ajan ulkopuolellakin. ”Toivoa toipumisesta on, jokaisella”, Korhonen vakuuttaa.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

#Metoo-ilmiö laajenee ja syvenee, ja yhä uusia seksuaalisen häirinnän tapauksia nousee kohun keskeltä pintaan. Setlementti Pujolan Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Anna Korhonen seuraa ilmiötä hämmästyneenä:

”Seksuaalista väkivaltaa on ollut aina. Miksi emme tunnistaneet sitä aiemmin? Miten vasta nyt ymmärrämme asian vakavuuden? Sen, kuinka syvästi seksuaalinen väkivalta voi haavoittaa ihmistä”, Korhonen hämmästelee.

Korhonen, 44, pestattiin elokuussa Setlementti Puijolan Tyttöjen Talolle uuden ja ainutlaatuisen seksuaaliväkivaltatyön ohjaajaksi. Kyseessä on oikeusministeriön rahoittama Otava-hanke, joka käynnistyi Kuopion lisäksi Espoon, Oulun ja Rovaniemen Tyttöjen Talolla. Aiemmin seksuaaliväkivaltatyötä on tehty ainoastaan Helsingin Tyttöjen Talolla.

”Avaamme nykyään somessa kaiken. Oletamme, että oman mielipiteensä voi sanoa ääneen myös muiden ulkonäöstä. Ei ymmärretä, että tällainen kommentointi voi olla hyvin haavoittavaa.”

Korhonen on kuopiolaisperheille tuttu: ennen Tyttöjen Talolle tuloaan hän työskenteli Kuopion keskustan neuvolassa terveydenhoitajana. Korhosella on myös seksuaalineuvojan pätevyys ja hän opiskelee Savonia-ammattikorkeakoulussa seksuaaliterapiaa.

Tyttöjen Talon hankkeen vetäjänä Korhonen tekee ainutlaatuista työtä. Hän neuvoo, ohjaa ja tukee 13-29-vuotiaita tyttöjä ja naisia, jotka ovat joutuneet kokemaan seksuaalista väkivaltaa.

”Yhteydenottoja alkoi tulla jo toisen työviikkoni alkajaisiksi. Nyt minulla on kymmenen asiakasta, joita tapaan säännöllisesti”, Korhonen sanoo ja kokee tekevänsä hyvin inhimillistä, palkitsevaa työtä.

Jokaiselle seksuaalista väkivaltaa kokeneelle hänellä on toiveikas viesti:

”Vaikka takana olisi kuinka rankkoja kokemuksia, niistä voi selvitä. Hallinnan ja turvallisuuden tunteen voi saada takaisin”, Korhonen vakuuttaa.

Usein toipuminen vaatii kuitenkin kovan työn, Korhonen muistuttaa.

”Kun puhutaan seksuaaliväkivallasta, tarvitaan kokemuksen läpikäymiseen, jakamiseen ja toipumiseen toisen ihmisen apu. Jos jää yksin, selviäminen on vaikeaa.”

Palvelu on maksutonta

Uuden hankkeen myötä Kuopiossa on vihdoin paikka, jossa voi luottamuksellisesti kertoa ja tuoda julki kokemansa väkivaltatapauksen. Anna Korhosen tavoittaa Tyttöjen Talolta myös virka-ajan ulkopuolella, joka sekin on ainutlaatuista Kuopiossa. Palvelu on maksuton.

”Vaikka takana olisi kuinka rankkoja kokemuksia, niistä voi selvitä.”

Tarjolla on yksilö- ja ryhmätapaamisia. Myös väkivaltaa kokeneen huoltajat voivat saada apua.

Yksi osa työtä on tiedon levittäminen seksuaalisesta väkivallasta, jotta nuorten kanssa työskentelevät ja toimivat osaisivat tunnistaa ilmiön.

”Ammatti-ihmisillä on valtava jano saada faktatietoa. Jos työntekijä epäilee, osaako hän auttaa, voi aiheesta olla vaikeaa puhua”, Korhonen pohtii.

”Moni kokee helpottavaksi sen, että nyt Kuopiossa on paikka, jonne voi ohjata apua tarvitsevat.”

Korhonen on luennoinut seksuaaliväkivallasta, sen tunnistamisesta ja seurauksista muun muassa terveydenhuollon henkilöstölle ja oppilaille.

”Ammattikoulujen tilanne näyttäytyy pahalta. Terveyskyselyjen mukaan noin joka kolmas ammattikouluissa opiskelevista tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa.”

Kuopioon ollaan perustamassa seksuaaliväkivaltatyön ohjausryhmä, johon tulee edustus Kuopion kaupungilta, eri yhdistyksistä ja poliisista.

”Näin tieto liikkuu, ja asiakas osataan ohjata oikeaan paikkaan.”

#Metoo-kampanja avasi lopulta suut

Tietoa tarvitaan Anna Korhosen mukaan jo siihen, että seksuaalista väkivaltaa kokenut osattaisiin kohdata paremmin.

”Seksuaalisuus on herkkä ja haavoittuva ydinosa meitä jokaista. Kun tätä ydintä loukataan, syntyy vahva häpeän kokemus. Siksi asiasta on vaikeaa puhua.”

Myös väkivaltaa kokeneen huoltajat voivat saada apua.

”Seksuaalinen väkivalta vioittaa usein hälytysjärjestelmämme, eikä vaaran tilannetta ehkä enää tunnista. Tämä selittää, miksi sama ihminen voi joutua useammin väkivallan kohteeksi. Syntyy epäilys omasta syyllisyydestä, häpeä ja pelko syvenevät ja puhuminen asiasta vain vaikeutuu”, Korhonen avaa seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää noidankehää.

Korhonen kiitää #metoo-kampanjaa keskustelun synnyttämisestä.

”Sen avulla voi tunnistaa menneisyyden kokemuksiaan ja ymmärtää, miksi ne jäivät vaivaamaan mieltä. Moni sanoo, että omassa nuoruudessa oli tavallista, että välitunneilla pojat pitivät kiinni ja koskettelivat. Siitä tiesivät opettajatkin, mutta asiaa ei paheksuttu.”

Nuorimmat asiakkaat yläkoululaisia

Kun asiakas ottaa yhteyttä, Anna Korhonen pyrkii järjestämään ensimmäisen tapaamisen mahdollisimman pian.

”Seksuaalinen väkivalta vioittaa hälytysjärjestelmämme.”

”Yhteydenotto on voinut vaatia hyvin paljon rohkeutta, siksi tapaaminen ei saa viivästyä. Jokaisen ensitapaamisen jälkeen asiakas on kysynyt samaa – voimmeko tavata uudestaan.”

Nuorimmat asiakkaat ovat yläkoululaisia, vanhimmat liki kolmikymppisiä. Hankkeen kohderyhmän alaikäraja on 13 vuotta.

”Ketään en kuitenkaan käännytä pois. Jos alle 13-vuotias tarvitsee apua, ohjaan hänet eteenpäin oikean henkilön luokse.”

Palvelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi vanhemmat eivät voi tuoda asiakkaaksi lastaan, jos tämä itse ei halua apua.

Joskus jo muutama tapaaminen riittää

Mitä seksuaaliväkivaltatyö on käytännössä?

”Tutkimme yhdessä väkivallan kokemusta. Mitä tapahtui? Millaisia tunteita se aiheuttaa? Moni vähättelee kokemustaan, vaikka on voinut oireilla pitkään. Klassisia oireita nuorilla ovat keskittymisvaikeudet koulussa. Jos on koko ajan turvaton olo, on vaikeaa oppia uutta”, Korhonen huomauttaa.

”Joskus tarvitaan lukuisia tapaamisia, sukellusta hyvin syvälle.”

”Pitkään jatkuessa pelko ja häpeä voivat johtaa ahdistukseen, syrjäytymiseen, mielenterveyden horjumiseen, syömisongelmiin, paniikkiin ja päihteiden käyttöön.”

Myös epäluottamus ihmissuhteissa on tyypillinen seuraus seksuaalisesta väkivallasta.

”On vaikeaa luoda luottamuksellista intiimisuhdetta, jos pelkää tulevansa taas haavoitetuksi.”

Korhonen tapaa asiakkaansa aluksi 3-4 kertaa.

”Joskus se riittää. Mieltä vaivannut kokemus on saatu käytyä läpi, syntyy ymmärrys, ettei tapahtunut ollut omaa syytä. Käsitellyn asian voi siirtää asiaksi, johon ei enää tarvitse palata.”

Joskus tarvitaan lukuisia tapaamisia, lääkärin apua ja tukea rikosprosessiin.

”Tämä tarkoittaa sukellusta hyvin syvälle.”

”Joskus auttaa, että käyn asiakkaan kanssa kaupungilla kävelemässä. Tämä kuulostaa arkiselta, mutta jos on menettänyt turvallisuuden tunteensa ja on vaikeaa kohdata muita, ihmisten ilmoille meno voi vaatia korkean kynnyksen ylitystä.”

Anna Korhosen tavoittaa Tyttöjen Talolta joka arkipäivä sovittuun aikaan sekä ilman ajanvarausta tiistaisin klo 12-18. Puhelin: 050 359 0184. Osoite: Kuninkaankatu 26 B 26, 5. krs.