Osa Suomineito100-teoksen tekijöistä ehti työn lomasta yhteiskuvaan. Takana Kaisa Klemola, Marja Kivinen, Tarja Wallius ja Sinikka Kosonen. Pöydän äärellä Liseth Arellano, EhPray ja Heli Ek.

Tekstiilitaiteilija Tarja Walliuksen ohjaamissa Kompassin työpajoissa syntyi Suomineito100”-taideteos. Se on kuopiolaisten ja maahan muuttaneiden naisten näkemys tämän päivän Suomi-neidosta.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Voiko virkkaamalla, neulomalla, kirjomalla tai kangasta maalaamalla kuvata, millainen on Suomi-neito vuonna 2017?

Toki! Vastaus on ehdottoman myönteinen – ainakin, jos kysytään maahanmuuttajien ja kuopiolaisten yhteiseltä naisryhmältä, joka työpajassaan Setlementti Puijolan Kompassissa on syksyn mittaan valmistanut Suomineito100-tekstiiliteosta.

Tekstiilitaiteilija Tarja Wallius sekä osa teoksesta Suomineito100. ”Teoksen valmistaminen oli oiva tapa saattaa yhteen kuopiolaiset ja maahan muuttaneet naiset”, Wallius toteaa kokemukseen ja teokseen tyytyväisenä.

Työpajoja on vetänyt kuopiolainen tekstiilitaiteilija Tarja Wallius, joka on myös ideoinut Suomineito100-teoksen.

”Tavoite oli luoda yhteisöllinen tekstiilitaideteos, joka kuvaisi tämän päivän Suomi-neitoa. Toinen tavoite on tietysti ollut, että teoksen myötä maahanmuuttajat sekä kuopiolaiset naiset ovat luontevasti yhdessä tekemisen äärellä”, Wallius pohtii.

”Keskeinen idea teoksessa on, että materiaali on vanhaa ja käytettyä. Tämä on kierrätysteos”, Wallius painottaa.

Karkkipaperista viilipurkin kanteen

Tekstiilitaideteos on sananmukaisesti monen palan summa. Työpajoihin osallistuneet naiset ovat hyvin erilaisia tekniikoita käyttäen valmistaneet 10 kertaa 10 sentin kokoisia tekstiiliruutuja, joissa materiaali vaihtelee pellavakankaasta karkkipapereihin ja viilipurkin kansiin.

Valmiissa teoksessa on yli 400 ruutua, joita on koristeltu erikoisilla pienillä esineillä sekä erittäin taitavalla kirjonnalla.

Tarja Wallius näyttää, kuinka taideteoksen pienet osaset ommellaan yhteen. Opetusta seuraavat Heli Ek (vas.), Sinikka Kosonen, Liseth Arellano, Marja Kivinen sekä Kaisa Klemola.

Lopputulos on värikäs, kuten on tekijäryhmäkin. Työpajassa on ahkeroinut kuopiolaisten lisäksi muun muassa Thaimaasta, Espanjasta, Burmasta ja Somaliasta Kuopioon muuttaneita naisia. Myös Ingmanedun tekstiili- ja vaatetusalan opiskelijat ovat opettajiensa kanssa piipahtaneet työpajassa.

Mutta mitä syntyy, kun yli 400 pientä ja värikästä tekstiiliruutua ommellaan yhteen?

Tarja Wallius katsoo valmista työtä ja miettii vastausta.

”Näyttääkö se paidalta”, hän pohtii muttei anna lopullista vastausta. Teos on kuin taideteos yleensäkin – katsoja päättää funktion ja merkityksen.

Valmis teos matkaa Kompassin tiloista Maaherrankadulle Kuopion pääkirjaston ala-aulaan. Siellä Suomineito100-teos on esillä osana Itsenäisyyspäivän etkot -tilaisuutta, jota vietetään kirjastolla 5. joulukuuta koko päivän ajan.  Aamupäivällä etkot-tapahtuma sisältää muun muassa nukketeatteria sekä musiikkiesityksiä. Tilaisuus jatkuu kello 16 alkavalla iltajuhlalla.

Suomineito100-teos on kirjastossa 14. joulukuuta asti, ja myöhemmin teokseen voi tutustua Pyörön kirjastossa Petosen lähiössä.

Suomi-neito on luova ja kansainvälinen

Koska Suomineito100-teos kertoo suomalaisesta neidosta, on kiintoisaa kuulla, millä tavalla työpajan tekijänaiset itse neitoa kuvaisivat.

Seitsemän työpajaan osallistunutta innostuikin pohtimaan, millainen on Suomi-neito vuonna 2017, kun Suomi täyttää tasan 100 vuotta.

Työpajan yksi tavoite oli tuoda maahanmuuttajat yhteen kuopiolaisten kanssa. Tässä nelikko, ylärivin Liseth Arellano ja Marja kivinen sekä alarivin EhPray ja Kaisa Klemola tekivät saumatonta yhteistyötä taideteoksen äärellä.

Tarja Wallius: ”Suomi-neito on värikäs ja suvaitsevainen. Tämän työpajan myötä olen oppinut ajattelemaan, että hän on myös lämminhenkinen.”

Heli Ek: ”Toivon, että Suomi-neito on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen ja että hänellä on kaikki mahdollisuudet toteuttaa itseään. Nämä ovat siis toiveita, joista en ole varma, ovatko ne vielä aivan totta. Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden suuntaan olemme toki kulkemassa.”

Paituli? Esiliina? Vai jotain muuta? Suomineito100-teos alkaa saada muotonsa, ja sen todellisen käyttötarkoituksen ja sanoman päättää katsoja itse.

Sinikka Kosonen: ”Suomi-neito on kansainvälinen ja huumorintajuinen. Tyttärelläni on kolme tyttöä, jotka ovat puoleksi puolalaisia. Lastenlasteni kautta olen oppinut näkemään Suomi-neidon kansainvälisen puolen.”

Liseth Arellano: Suomi-neito on itsenäinen, avarakatseinen, luova sekä kova tekemään työtä.

EhPray: Suomi-neitoon on helppo tutustua. Hän on mukava, rauhallinen ja iloinen.

Marja Kivinen: Poikani tytär on juuri kihlautunut marokkolaisen kanssa. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki Suomi-neidon kansainvälisyydestä. Olemme ennakkoluulottomia. Uskallamme rakastaa, olla onnellisia ja myös perustaa perheen ulkomaalaisen kanssa.

Kaisa Klemola: Suomi-neito on vahva nainen, joka pärjää. Hän on valmis oppimaan uutta. Hän edistää myös suvaitsevaisuutta, sillä hänellä on avoin mieli. Hän seuraa tarkkaan, mitä maailmassa tapahtuu ja pitää ovea auki muualta tuleville. Hän ymmärtää, että tulijoiden myötä kaikki suomalaiset ovat saamassa enemmän.

Suomineito100-teoksen viimeinen työpaja on Monikulttuurikeskus Kompassissa perjantaina 17.11. kello 11-15. Työpaja on kaikille avoin.