”Kurssilaisten opiskelumotivaatio oli todella korkea”, kertoo Promeq-pilotin vetäjä, Kompassin suomen kielen opettaja Anniina Tourunen, joka tässä on päätöskurssille osallistuneiden, Syyriasta Kuopioon muuttaneiden Somaia Fahedin (vas.), Bodor Naserin ja Naemah Hamdanin seurassa.

Kompassissa toteutettu Promeq-pilotti vahvisti tuttua käsitystä: koti ja lastenhoito selittävät usein maahanmuuttajanaisten hidasta sopeutumista uuteen maahan. Olisikin tärkeää räätälöidä äideille juuri heille sopivaa suomen kielen opetusta.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Kahdeksantoista naista. Oma kotimaa jäänyt kauas: Syyriaan, Irakiin, Sudaniin, Somaliaan. Nyt he kaikki ovat uudessa kotikaupungissaan, Kuopiossa.

On vaara, että heille käy kuten niin monelle maahanmuuttajanaiselle: kotoutuminen etenee hitaasti tai ei lainkaan, sillä äitiys ja lapset sulkevat naiset kuin huomaamatta neljän seinän sisälle. Jos luku- ja kirjoitustaitokin puuttuvat, voi oma sosiaalinen paikka uudesta asuinpaikasta jäädä löytymättä.

Menossa on yksi Promeq-kurssin teematunti: hammaslääkäri Kaija Komulainen näyttää kurssilaisille, kuinka hammaslankaa käytetään. Somaia Fahed (vas.), kokeilee rohkeasti, Bodor Naser ja Naemah Hamdan tyytyvät seuraamaan vielä sivusta.

Tähän haasteeseen on tarttunut valtakunnallinen Promeq-hanke, jonka yksi pilotti toteutettiin Kuopiossa Setlementti Puijolan Kompassin, Itä-Suomen yliopiston sekä Kuopion kaupungin maahanmuuttajayksikön yhteistyönä.

Kuopiossa toteutettu, tällä viikolla päättynyt pilotti ”New Start Finland!” suunnattiin vuoden 2013 jälkeen Suomeen muuttaneille arabiankielisille naisille. Kurssi räätälöitiin nimenomaan heille, jotka eivät olleet päässeet koulutukseen, kielikursseille tai työelämään esimerkiksi pienten lasten hoidon takia.

Promeqin myötä Kompassissa kokoontui kolme ryhmää ja yhteensä 18 naista, jotka pureutuivat kahdesti viikossa kuuden viikon ajan monipuolisesti eri teemoihin. Opiskelu onnistui, sillä opetustuntien aikana naisten lapset olivat Kompassin harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten hoidossa.

Naiset vaativat kunnon opetusta

Promeqin tavoite on valtakunnallisesti saada kuntien, yritysten sekä kolmannen sektorin tarjoamien terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen äärelle entistä paremmin muun muassa työpaikan ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, pitkäaikaistyöttömät sekä hiljattain Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.

Teemat nostivat pintaan vahvoja tunteita.

Kuopiossa kurssin sisältö suunniteltiin kevyeksi ja helposti omaksuttavaksi.

”Mutta naisilta tuli nopeasti palaute, että he haluavat opiskella vakavissaan. He olivat todella motivoituneita ja vaativiakin opiskelijoita. Heillä olisi ollut into opiskella intensiivisemmin kuin kahdesti viikossa”, kertoo Kompassissa ryhmää vetänyt suomen kielen opettaja Anniina Tourunen.

Tunneilla opeteltiin muun muassa ruokiin, aikaan ja tervehdyksiin liittyvää suomen kielen sanastoa. Tietoiskuissa opittiin uutta muun muassa suomalaisesta terveydenhoidosta, ensiavusta, kirjaston käytöstä ja lasten harrastuksista. Naiset vierailivat myös kirjastossa, apteekissa sekä Savon aikuis- ja ammattiopiston kielikursseilla.

Naisten korkea opiskelumotivaatio tuli esille jokaisessa ryhmässä. Moni yllättyi siitä, että heidän mielipiteitään ja toiveitaan kurssien sisällöstä pidettiin tärkeänä.

Kielitaito on tärkein avain

Isot erot naisten taitotasossa olivat haaste kurssin suunnittelijoille:

”Osa oli luku- ja kirjoitustaidottomia, osa oli opiskellut kotimaassaan vuosia. Taustasta riippumatta into uuden oppimiseen oli valtava”, Anniina Tourunen kertoo. Hänen mukaansa kursseilla syntyi muutakin arvokasta kuin uusia taitoja.

Pilotin toteuttajia: Kuopion kaupungin maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijät Elina Asikainen (vas.) ja Katja Kiflie Beka, suomen kielen opettaja Anniina Tourunen ja koordinaattori Johanna Rastas Kompassista sekä kotoutumisen tuen ohjaaja Ilham Lhayati maahanmuuttoyksiköstä.

”Joka ryhmään muodostui hyvä yhteishenki, ja naiset jakoivat keskenään tärkeää vertaistukea.”

Muutaman kerran teemat nostivat esiin vahvoja tunteita. Näin kävi esimerkiksi, kun graafisen suunnittelun opiskelija Maria Tähtinen toteutti naisten kanssa visuaalisen ilmaisun työpajan.

Naiset saivat valita tunnekortteja ja tulkita niitä. Pintaan nousi nopeasti ikävä niitä perheenjäseniä kohtaan, jotka olivat joutuneet jäämään kotimaahan sodan jalkoihin. Varhaiskasvatuksen teematunnilla naiset rohkaistuivat purkamaan suruaan siitä, etteivät omat lapset saaneet mahdollisuutta tavata isovanhempiaan.”

Anniina Tourusen mukaan jokaisen kurssin jälkeen vahvistui näkemys siitä, että maahanmuuttajataustaiset äidit tarvitsevat kipeästi juuri heille räätälöityä suomen kielen opetusta.

”Opetus pitäisi järjestää joko iltaisin tai niin, että äidit voivat luontevasti ottaa lapset mukaan. Naiset kaipasivat myös intensiivisempiä ja pitempään kestävämpää opetusta”, Tourunen kertoo.

”Juuri olosuhteet johtavat siihen, että maahanmuuttajista juuri äidit jäävät niin usein kielikurssien ulkopuolelle. Jos kielen oppiminen viivästyy, koko kotoutuminen hidastuu.”