”Työvalmentajan pesti on ollut haasteellinen ja mielenkiintoinen. Puijola on saanut kahdessa vuodessa vahvan jalansijan ja uskottavuutta tärkeälle maahanmuuttajien työllistymisen kentälle. Tulosten puolesta jätän hyvillä mielin tehtävän seuraajalleni”, toteaa kaksi vuotta Työlinkki-hankkeessa työskennellyt Helena Räisänen.

Työvalmentaja Helena Räisäsen asiakkaista 63 prosenttia on saanut työpaikan – kova tulos valtakunnallisestikin. ”Maahanmuuttajien osaamisen taso on todella hyvä. Ja yrittäjien asenne työllistämiseen myönteinen”, Räisänen valottaa taustaa kovalle tulokselle.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Maahanmuuttajien työllistäminen ei ole niin vaikeaa ja haastavaa, kuin julkisuudessa olevien näkemysten perusteella voisi kuvitella. Työllistymistä helpottavat maahanmuuttajien hyvä osaamisen taso sekä korkea halu päästä töihin, sanoo Setlementti Puijolassa maahanmuuttajien työvalmentajana kaksi vuotta työskennellyt Helena Räisänen.

Räisäsen saavuttamat tulokset Kompassin hallinnoimassa Työlinkki-hankkeessa tukevat näkemystä: kahdessa vuodessa hänellä on ollut 126 asiakasta, ja työllistymisprosentti komea 63. Palkkatyöhön on päässyt 79 asiakasta.

Valtakunnallisestikin maahanmuuttajien 63 prosentin työllistymisaste on korkea.

”Hyvää tulosta selittää tapa, jolla työllistymistä on tässä hankkeessa tehty”, Räisänen toteaa.

”Työlinkin kautta olemme oppineet löytämään maahanmuuttajien joukosta osaavat tekijät ja heille sopivan yrityksen. Siirrän kapulan uudelle työntekijälle varmana siitä, että hän jatkaa hanketta hyvällä otteella ja samanlaisilla tuloksilla.”

”En ole lähtenyt liikkeelle siitä yleisestä käsityksestä, että maahanmuuttajien työllistyminen olisi vaikeaa. Aloitin työt uteliaana, avoimella mielellä.”

Räisäselle asiakkaat ovat ensisijaisesti työnhakijoita, eivät maahanmuuttajia.

”Aloitan työn etsimisen aina realistisista lähtökohdista. Ensin selvitän asiakkaan osaamisen. Myös kielitaito on usein se ratkaiseva asia. Seuraavaksi pohdin, kuinka löydän oikean, juuri tämän asiakkaan taidoista hyötyvän yrityksen”, Räisänen valottaa.

”Osaaminen on siis ydinasia. En esimerkiksi koskaan kysy asiakkaalta, miksi hän on tullut Suomeen. Tällainen tausta liittyy äärimmäisen harvoin työn tekemiseen ja siitä suoriutumiseen.”

Käynti yli sadassa yrityksessä

Helpolla työpaikat eivät kuitenkaan ole löytyneet. Helena Räisäsen ahkeruudesta kertoo, että hän on ollut kontaktissa yli kolmeensataan yritykseen Pohjois-Savon alueella ja käynyt henkilökohtaisestikin yli sadassa yrityksessä.

Tuloksia selittävät osaltaan yrittäjien asenteet.

”Yrittäjät suhtautuvat maahanmuuttajiin pääosin todella myönteisesti. Yhteistyöni on ollut erittäin hyvää muun muassa Betonimestareiden, Prisman, Arctonin, Servican, Reagenan ja Sakupen kanssa”, Räisänen listaa mutta myöntää, että myös ennakkoluulot ovat tulleet tutuiksi.

”Usein asenne nopeasti muuttuu, kun asiakas pääsee näyttämään taitonsa ja myös motivaationsa tehdä työtä.”

Maahanmuuttajia työllistäneet yritykset ovat olleet kiitollisia Työlinkin monipuolisesta palvelusta.

”Olen tehnyt työllistämisen mahdollisimman helpoksi. Olen selvittänyt muun muassa verotukseen ja veronumerorekisteriin liittyviä asioita. Olen avannut myös, mitä mahdollisuuksia palkkatuki ja työkokeilu voivat tuoda yrittäjälle.”

”Näin on vähitellen syntynyt vahva luottamus, joka madaltaa yrityksen kynnystä maahanmuuttajan palkkaamiseen.”

Koulutus on usein Suomessa hankittu

Työlinkin asiakkaita ovat työttömät maahanmuuttajat, joiden kotoutumisvaihe on jo takana ja suomen kielen taito riittävä.

”Erittäin monessa työssä pitää osata kirjoittaa ja lukea suomea. Tämä on tärkeää jo työturvallisuuden kannalta”, Helena Räisänen toteaa.

”Minulle asiakkaat ovat ensisijaisesti työnhakijoita, eivät maahanmuuttajia.”

Hankkeen rahoittaja on TE- toimisto, jonka asiakasohjausta Räisänen kehuu.

”Asiakkaistani 90 prosentilla on selkeä ja vahva halu päästä töihin. He ovat valmiita ottamaan vastaan sellaistakin työtä, joka ei vastaa heidän osaamistaan tai koulutustaan. Maahanmuuttaja pitää tärkeänä sitä, että ylipäätään pääsee kiinni työelämään, sillä kaikki työ vie eteenpäin ja edesauttaa kotoutumista.”

Maahanmuuttajien osaamisen taso on Räisäsen kokemuksen mukaan pääsääntöisesti erittäin hyvä.

”Löytyy niin ammatillista koulutusta kuin korkeakoulutusta, joka usein on hankittu Suomesta. Ammattikirjo liikkuu biokemististä myyjään ja lääkäristä kansainvälisen kaupan osaajiin.”

Kulttuurierotkin ovat tulleet tutuiksi.

”Aikakäsitykset sekä suomalaisen työelämän pelisäännöt ovat asioita, joita pitää toisinaan selventää.”

”On myös sattunut, että työkokeilussa olevaa on loukannut kysymykseni siitä, kokeeko hän työtehtävät mielekkääksi. Joissakin kulttuureissa tällainen kysymys tarkoittaa, ettei työntekijän osaamiseen luoteta.”

Työlinkki luo myös kansainvälisyyttä

Työllistymisen polku on aina yksilöllinen, Helena Räisänen toteaa.

”Joidenkin kohdalla työ löytyy pitkän yrityksen jälkeen. On myös asiakkaita, joille löysin työpaikan päivässä.”

”Suomalaisen työelämän pelisääntöjä pitää toisinaan selventää.”

Vaikka Räisänen ei työvalmentajana pureudu asiakkaiden henkilöhistoriaan, hän iloitsee jokaisesta työllistymisestä.

”Ilo syntyy siitä, että työpaikka kääntää useimmiten asiakkaan koko elämän aivan uuteen tilanteeseen.”

Työlinkin asiakkaista on toistaiseksi palkkatyöhön päässyt 79 ja työkokeiluun 56 maahanmuuttajaa. Eri koulutuksiin on jatkanut 27 asiakasta. Yrityksiin on ollut 322 yhteydenottoja. Yhteistyökumppaneiksi on jäänyt noin 130 yritystä.

TE-toimisto myönsi Työlinkille aluksi vuoden rahoituksen. Hyvien tulosten myötä hankkeelle myönnettiin kahden vuoden jatkoaika, joka ulottuu vuoden 2018 loppuun. TE-toimisto kokee hankkeen niin hyödylliseksi, että helmikuun alusta Työlinkkiin tulee toinenkin työntekijä.

Räisänen näkee Työlinkin tuloksilla laajemmankin merkityksen.

”Kuopio haluaa strategiansa perusteella vahvasti kohti kansainvälisyyttä. Tällöin satsaus maahanmuuttajien työllistymiseen on erityisen tärkeää. Ammattitaitoiset ja koulutetut maahanmuuttajat eivät jää tänne, jos he eivät työllisty.”

Räisäsen työlle on valittu jatkaja, jonka esittelemme myöhemmin.