Onko se kuumemittari vai kynä?

Tanja Gavrilovin vetämässä työpajassa Tarinan asukkaat Ajat Safai (vas.), Azim Javid, Ahmed Omar Kulub  Mohammed Aref, Hoshang Lali, Gaylap Tahlil Abdishakur sekä Rasvi Hossini pohtivat kuvien sisältöjä ja niiden tulkintaa.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – jos kuvan sisällön ymmärtää. EU:n rahoittamassa hankkeessa luodaan ainutlaatuista kuvastoa kännykkäsovellukseen, joka helpottaa turvapaikanhakijoiden ja työntekijöiden välistä kommunikointia vastaanottokeskuksessa. Sovellusta testataan Puijolan luotsaamassa Tarinassa Siilinjärvellä.

Teksti ja kuva: Katja Hedberg

Jos sinun pitäisi piirtää kuva turvapaikanhakijasta – mitä piirtäisit? Entä jos sinun pitäisi pelkästään kuvin kertoa paloturvallisuuteen liittyvät tärkeät säännöt – millainen kuva mahtaisi syntyä?

Kuva voi oikeasti kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta entä jos kuvan tulkitsee väärin?

”Silloinkin kuva voi kertoa tuhat sanaa, mutta sanat ja viesti ovat vääriä”, tietää kuopiolainen Tanja Gavrilov.

”Turvapaikanhakijalle näytettiin kuumemittarin kuva. Hän näki kuvassa kynän.”

Hän kertoo esimerkin:

”Turvapaikanhakijalle näytettiin kuumemittarin kuva. Meni jonkin aikaa, ennen kuin paljastui, että hänen mielestään kuvassa oli kynä.”

Jos kuumemittari näyttää hyvin erilaiselta eri puolilla maailmaa, minkälainen kuva mittarista avautuisi kaikille samalla tavalla, olipa katsoja kotoisin mistä maasta tai mistä kulttuurista tahansa?

Tätä kiintoisaa kysymystä Tanja Gavrilov on keväästä lähtien pohtinut. Hän on viipynyt ja viihtynyt kuvien maailmassa erityisestä syystä. Hän työskentelee suunnittelijana Euroopan Unionin rahoittamassa Kuvako-hankkeessa, jonka yksi päätavoite on luoda vastaanottokeskusten käyttöön kuvallisen viestinnän kännykkäsovellus.

Hanketta hallinnoi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Gavrilov toteuttaa hanketta Setlementti Puijolan luotsaamassa Tarinan vastaanottokeskuksessa Siilinjärvellä, joskin hän on käynyt hankkimassa kokemuksia muissakin maan vastaanottokeskuksissa.

Entä jos ihmistä ei saa piirtää?

Tanja Gavrilov on koulutukseltaan viittomakielen tulkki ja graafikko. Näille taidoille on riittänyt kysyntää, kun Gavrilov on Tarinassa sukeltanut turvapaikanhakijoiden ja työntekijöiden viestinnälliseen maailmaan.

Yllätyksiä ja uusia tilanteita, mutta myös uusia oivalluksia, on tullut vastaan jo paljon. Yhtenä esimerkkinä näistä Gavrilov mainitsee piirtämisen.

”On paljon ihmisiä, joille kynän ja paperin käyttö eivät ole ollenkaan itsestään selviä asioita.”

”Meillä Suomessa lapset tottuvat piirtämään pienestä pitäen. Mutta maailmassa on paljon ihmisiä, joille kynän ja paperin käyttö eivät ole ollenkaan itsestään selviä asioita. Osassa muslimimaailmaa ihmishahmon piirtäminen saattaa olla jopa kiellettyä”, Gavrilov avaa kuvaviestinnän haasteita.

Niihin hän törmäsi jälleen, kun hän tällä viikolla esitteli työpajassaan Tarinan asukkaille hankkeessa jo syntyneitä kuvia. Eräässä kuvassa äiti piti sylissään kapaloitua vauvaa.

”Onko hänellä käsi kipeä, kun se on siteessä”, tulkitsi kuvaa afganistanilainen Mohammed Aref.

Esillä oli myös useita kuvia, jotka esittivät turvapaikanhakijaa. Useammassa kuvassa vene pursusi ihmisistä. Monessa kuvassa oli nyyttejä kantavat mies, nainen ja lapsi – ja piirrokset perheistä kuvasivat afgaani Hoshang Lalin mielestä parhaiten turvapaikanhakijaa.

”Tämä rauhallinen kuva, jossa perhe seisoo, on paras. Venekuvista en pidä yhtään, ne tuovat vain ikäviä muistoja mieleen”, Lali kommentoi.

Kuva ei koskaan korvaa sanaa

Kun Euroopan Unionin sisäasioiden rahastojen tuella toteutettava Kuvako-hanke päättyy keväällä 2020, kännykkäsovelluksessa pitäisi olla satoja kuvia, jotka auttavat kommunikointia vastaanottokeskuksen arkisissa tilanteissa.

”Tavoitteena on kuvasto, joka avautuu mahdollisimman selkeästi ja aina samalla tavoin riippumatta siitä, mistä päin turvapaikanhakija on kotoisin. Kuvat lajitellaan aiheittain, ja sovelluksen rinnalle luodaan myös printtimateriaalia”, Gavrilov kertoo.

Sovellus on arjen tuki, jos yhteinen kieli puuttuu, eikä tulkkia ole käytettävissä.

Sovelluksen teknisen toteutuksen työryhmää vetää Suvi Pylvänen Kakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, kuvat tekee graafikko Johanna Havimäki. Mukana hankkeessa ovat myös Kehitysvammaliitto ja Pohjois-Savon opisto.

Gavrilov myöntää, ettei paraskaan sovellus koskaan korvaa sanoja – tai tulkkia.

”Kuvako-sovellus on arjen tuki niihin hetkiin, kun yhteinen kieli puuttuu, eikä tulkkia ole käytettävissä. Tavoite ei siis ole tehdä tyhjäksi tulkin tarvetta.”

Gavrilov uskoo, että laajan sanaston sisältävä kuvasovellus kiinnostaa jatkossa myös muun muassa kuntia, jotka ovat ottaneet vastaan myönteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Kuvat tulevat myös kaikille avoimen Papunetin kuvapankkiin osoitteeseen papunet.net, joka on Kehitysvammaliiton ylläpitämä sivusto.

2018-08-10T08:29:44+00:00 10/08/2018|Categories: Tarina, Uutinen, Vastaanottokeskus|