Puijolan Kompassi 20 vuotta: 175 kävijää! Se on uusi ennätys Kompassin ja Työlinkin tapahtumassa, jossa maahanmuuttajien, oppilaitosten ja yrittäjien välille rakennetaan kantavaa siltaa.

Kun Mehdi Adnan Jasem vielä oli turvapaikanhakijana Tarinan vastaanottokeskuksen kirjoilla, hän suoritti sumalaisen hygieniapassin hienolla tuloksella: maksimipistemäärä oli 40, ja Jasem saalisti pisteitä 39. Turvapaikan saatuaan Jasem on nyt Valmennuskeskus Publicin kotoutumiskoulutuksessa ja keskittyy opiskelemaan suomea. ”Unelmani on saada suomalainen kokkikoulutus ja perustaa oma leipomo”, kertoo Piirakka-Mehmettinäkin Kuopiossa tunnettu Jasem. Vieressä on Publicin vastuukouluttaja Mirka Niskala. ”Meillä on 40 maahanmuuttajaopiskelijaa, jotka ovat kotoisin 21 eri maasta. Koulutuksemme kestää 13 kuukautta”, Niskala kertoi.

Osuuskauppa PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen yllättyi tultuaan Työlinkin tapahtumaan. ”Näin paljon ihmisiä, ja näin vilkasta keskustelua”, hän totesi tyytyväisenä. ”Tarvitsemme suomalaiseen työelämään maahanmuuttajia. Me S-ryhmässä olemme hyvin kansainvälinen työyhteisö, työntekijöittemme joukossa on 60 eri kansalaisuutta. Oma kokemukseni maahanmuuttajista on, että he ovat ahkeria ja innokkaita työntekijöitä. Näen heidät henkilökunnassa isona rikkautena. Työskentelin itse aiemmin pankkialalla ja hämmästelen, kuinka vähän sinne on palkattu maahanmuuttajia.”

Soraya Rodriguez teki kotimaassaan Guatemalassa matkailualan markkinointia ja viestintää. Hän muutti Kuopioon, kun puoliso sai täältä työpaikan. Rodriques kävi Kompassissa ”Tervetuloa Suomeen” -kurssin ja opiskelee nyt kansalaisopistossa suomea. ”Tulin tähän tapahtumaan, sillä haluan löytää kesätyöpaikan. Minulla on yliopistotutkinto markkinoinnista, ja haluaisin työn, joka edes jollakin tavalla vastaisiosaamistani. En halveksi siivoustöitä, mutta osaamiseni menisi niissä tehtävissä hukkaan. Kovin hyvältä ei siis näytä. Ehkä pitää katsastaa, onko verkkomaailmassa töitä tarjolla”, Rodrigues pohti, mutta suuntasi kulkunsa toiveikkaana Peeässän tiskille.

Toimitusjohtaja Tarja Pöyhönen ja palvelusihteeri Maarit Massinen Kuopion seudun Uusyrityskeskuksesta kertoivat, että heidän asiakkaistaan noin kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. ”Kaikista ei ole yrittäjäksi. Osa asiakkaistamma saattaa päätyä opiskelemaan ja palata sen jälkeen uudestaan hakemaan meiltä neuvoja. Me tuomme asiakkaalle näkökulmia siihen, kantaako hänen liikeideansa. Usein vastaamme myös kysymyksiin, jotka liittyvät suomalaiseen, yrityksen perustamiseen liittyvään byrokratiaan. Usein kysytään sitäkin, mitä palvelumme maksaa. On kiva vastata, että palvelumme on täysin maksutonta”, Pöyhönen ja Massinen kertoivat.

Afganistanilainen Hoshang Lali tuli Suomeen syksyllä 2015 turvapaikanhakijana ja asui pitkään Puijolan luotsaamassa Tarinan vastaanottokeskuksessa Siilinjärvellä. Nyt, turvapaikan saatuaan, hän on Arffmanin kotoutumiskoulutuksessa. Lali puhuu suomea ja todella hyvin ja haaveilee mekaanikon ammatista. ”En ole koskaan ajanut autoa, mutta mekaanikon työ on unelmani. Koulutukseeni kuuluu työharjoittelu, ja etsin harjoittelupaikkaa autokorjaamoista”, Lali kertoi kädessään jo iso nippu näytteilleasettajien esitteitä.

Espanjalainen Inma Romero muutti viime lokakuussa Kuopioon, jossa hänen aviomiehensä työskentelee. Työlinkin tapahtumaan Kompassille hän tuli innokkaana työnhakijana. ”Haluan töihin, mahdollisimman pian. Siivoushommakin käy, siitä juttelin juuri SOL:n tiskillä. En osaa olla vain kotona ja pyöritellä sormiani. Kotimaassani olin hallinnollisissa tehtävissä.” Kuvassa Romero juttelee Itä-Suomen verotoimiston verosihteerin Jarkko Leinosen kanssa. Leinonen muun muassa kertoi, että verokortin saa kätevimmin verkosta. ”Olemme toista kertaa mukana Työlinkin tapahtumassa. Voimme auttaa maahanmuuttajia aika monessa asiassa jo näin paikan päällä”, Leinonen totesi.

Nigerialainen Jemi Shodeinde on asunut Suomessa yli viisi vuotta. ”Tulin tänne mieheni perässä. Hän opiskeli ensin Varkaudessa, nyt hän opiskelee hallinnollista johtamista yliopistossa Kuopiossa. Itse olen työskennellyt muun muassa apulaisena päiväkodissa. Kotimaassani työskentelin 9-17-vuotiaiden opettajana. Nyt haluan viimein päästä opettajan töihin myös Suomessa. Mutta tämä edellyttää, että lopulta hion suomen kieleni parempaan kuntoon. Siksi olen tällä viikolla aloittanut Kompassissa suomen opiskelun. Työttömänä olosta olen nyt saanut tarpeekseni.”  

Syyriasta sodan jaloista paennut ja Kuopioon päätynyt Ibrahim Haj Ahmad opiskelee suomea ja nauttii Kuopion rauhallisuudesta. ”Parasta on, että täällä on rauha. Olen opiskellut matematiikkaa, ja haluaisin jatkaa alani opintoja. Tavoite on tietokoneisiin tai matematiikkaan liittyvä ura. Näin saisin sisätöitä. Ulkona on Suomessa aina kylmä”, Ahmad virnisti. ”Kotimaahani tuskin voin enää palata. Vie ainakin 50 vuotta, ennen kuin olot siellä ovat tarpeeksi rauhoittuneet.”

Pohjois-Savon TE-toimiston kotoutumisen asiantuntijat Paula Rapaport (vas.), Pia Honkanen ja Liisa Eerola ovat luonnollisesti paikalla, kun Työlinkki järjestää ”Valmentautuminen työelämään” -tapahtuman. ”On kiva tavata asiakkaita kasvotusten, se tietysti helpottaa kommunikointia”, Rapaport totesi. Hänen tärkein vinkkinsä työtä etsivälle maahanmuuttajalle on tiivis ja selkeä: ”Kannattaa olla sitkeä. Työnhakua pitää vain jatkaa, vaikka saisi kymmeniä kielteisiä vastauksia. Niihin joutuvat suomalaisetkin työnhakijat tottumaan.”

Itävaltalainen Clarissa Haslhofer yllätti erittäin hyvällä suomen kielellään – ja tarinallaan. ”Tulin vuosi sitten lomalle Suomeen, sillä äitini on kotoisin Ylä-Savosta. Kotonamme on aina puhuttu saksaa, mutta äitini kautta olen kuullut suomea, ja Suomessa olemme käyneet lomillamme. Viisi vuotta sitten olin vuoden au-pairina Suomessa”, Mhaslhofer avasi taustaa kielitaidolleen. Nyt hän asuu serkkunsa luona ja käy Arffmanin kotoutumiskoulutusta. ”Työlinkin tapahtumaan tulin kesätyöpaikan toivossa. Kysyin myös Uusyrityskeskuksen tiskiltä, mitä yrityksen perustaminen vaatii. Yksi vaihtoehto voi olla opiskelu Savonia-ammattikorkeakoulussa, sinne alkaa haku nyt. Haluaisin jäädä Suomeen, mutta se edellyttää selkeää näkyä työ- tai opiskelupaikasta”, 24-vuotias itävaltalaisneito pohti tulevaisuuttaan.

Peeässän tiskillä maahanmuuttajille työvinkkejä tarjosi Parturi-Kampaamo Rastin myymäläpäällikkö Ulla Tila. ”Meiltä on mahdollista saada työtä ja työharjoittelupaikkojakin muun muassa hotelli-, kauppa- ja ravintola-alalla. Vaatimuksena on suomen kieli, jolla pärjää tarvittaessa myös asiakastehtävissä. Me tarvitsemme suomalaiseen työelämään myös maahanmuuttajia. Näin varmistamme, että meillä on osaavaa henkilökuntaa myös tulevaisuudessa. Parturi-Kampaamo Rastissa on parhaillaan työharjoittelussa kolme maahanmuuttajaa. Yksi heistä on mies, joka hallitsee parranhoidossa tekniikoita, jotka itsellemme ovat aivan uusia. Näin uuden oppimista tapahtuu molemmin puolin”, Tila kertoi.

Echa Lutende on kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, josta hän nelivuotiaana muutti rauhallisempaan maahan Zimbabween. ”Kuopiossa olen asunut kahdeksan kuukautta”, Lutende laskee kuukausia sormillaan ja puhuu jo auttavasti suomea. Kotoutumiskoulutuksessa hänelle on valjennut tulevaisuuden haave: ”Haluaisin tietokoneinsinööriksi, ja työn ohessa haluaisin olla myös valokuvaaja. Nyt etsin koulutuksen liittyvää työharjoittelupaikkaa.”

Intialainen Keishnaveni Tirumalaraju on hammaslääkäri, joka yrittää saada Valviralta työlupaa. ”Hain kuusi vuotta sitten opiskelupaikkaa Suomen lisäksi Saksasta ja Englannista. Päädyin Suomeen, sillä sain viisumin nopeimmin Suomeen. Myöhemmin olisin saanut opiskelupaikan Saksaankin, mutta opiskelu ilman lukuvuosimaksuja Suomessa tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Jatkan vielä opintojani ja toivon, että voin vielä tehdä Suomessa hammaslääkärin työtä, johon olen kouluttautunut”, Tirumalaraju pohti Työlinkin valmentajan Katja Koposen seurassa.

Työlinkin valmentajien Hanna-Mari Kukkosen (vas.) ja Katja Koposen olemuksesta kylä näkee, kuinka hyvin tapahtuma onnistui.

Kompassin alakerta täyttyi kävijöistä niin, että liikkuminen tiskiltä toiselle vaati välillä notkeutta ja myös jonottamista.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Tungosta. Kielten äänekästä sekamelskaa. Tervehdyksiä. Kysymyksiä. Vinkkejä. Työhaastattelujen sopimisia.

Kuopion kasvot näyttäytyivät aidosti kansainvälisinä, kun lukuisia eri kansalaisuuksia edustavat maahanmuuttajat täyttivät Puijolan Kompassin tilat Työlinkin perinteisessä ”Valmentautuminen työelämään” -tapahtumassa.

Tapahtuman tärkeydestä puhuu tyhjentävästi 175 kävijää – uusi ennätysluku nosti leveän hymyn Työlinkin työvalmentajan Katja Koposen kasvoille.

”Kävijöiden määrä lähes tuplaantui viime syksystä. Tällaiselle tapahtumalle on selkeä tarve. On hienoa, että Kompassi ja Työlinkki voivat tähän tarpeeseen vastata”, Koponen iloitsi.

Toinen ilonaihe oli, että tapahtumanaikana syntyi aitoja ja maahanmuuttajien kannalta aitoja kontakteja.

Suosio varmisti, että jatkoa on luvassa.

”Työhaastattelujakin sovittiin.”

Näytteilleasettajien joukossa oli muun muassa yrittäjiä, verotoimiston ja TE-keskuksenedustajia, henkilöstövuokrauksen osaajia sekä useita oppilaitoksia.

Tapahtuman suosio varmisti sen, että jatkoa on luvassa.

”Ensi kerralla tavoite on, että tiskien takana työmahdollisuuksista on kertomassa entistä enemmän yrityksiä”, Koponen kaavaili.

Yksi kävijöistä oli Mehdi Adnan Jasem, joka tuli Irakista Suomeen turvapaikanhakijana syksyllä 2015. Sittemmin kuopiolaiset oppivat tuntemaan hänet ”Piirakka-Mehmettinä”, kun hänen ja maanmiehensä leipomia piirakoita myytiin kuin kuumille kiville muun muassa Kuopion kauppahallissa.

Kuvakertomuksemme kuvateksteistä voit lukea Mehdi Adnan Jasemin ja muiden kävijöiden ajatuksia tapahtumastamme.

Puijolan Kompassi on toiminut Kuopiossa jo 20 vuotta. Juhlistamme Kompassin juhlavuotta juttusarjalla, josta ensimmäinen julkaistiin 7.2. Voit lukea sen tästä linkistä