”Tuon persoonani kautta Mahkuun rempseyttä, huumorintajua ja aktiivista touhua. Ja tietysti sitä, mitä asiakkaamme eniten tarvitsevat, ohjauksellisuutta ja tukea”, Tanja Hynynen määrittelee, mitä hän tuo mukanaan Mahkun työhön.

Tanja Hynynen on uusin työntekijämme. Puijolan Mahkun ohjaajana hänellä on asiakkailleen tärkeä viesti: Meille saa tulla aina, kun siltä tuntuu. Apua ja tukea kannattaa ottaa vastaan hyvissä ajoin”, hän rohkaisee.

Teksti ja kuva: Katja Hedberg

Tanja Hynynen, 33, aloitti tänään työt Puijolan Mahkun uutena ohjaajana. Istutimme hänet heti kameran eteen ja tenttipenkkiin ja esitimme yhtä vaille tusinan verran kysymyksiä. Vastaukset puhuvat puolestaan – olemme saaneet Hynysestä Puijolaan jälleen ammattitaitoisen, työhön hyvällä asenteella tarttuvan osaajan.

Mahkussa hän ryhtyy yhdessä koordinaattori Tanja Turusen kanssa tekemään työtä rikostaustaisten henkilöiden sekä heidän läheistensä kanssa.

Kuka olet?
Olen rempseä ja iloinen maaseudun emäntä Lapinlahdelta. Meillä kotona on lampaita, pari koiraa ja poni. Juhannuksen alla saamme kanojakin. Olen lähtöisin maalta, mutta asuin välillä pitkään taajamaympäristössä. Nyt asun taas maaseudulla, ja huomaan puhuvani yhä enemmän ja enemmän maaseudun puolesta.

”Vankilan portit ja koko se laitoksen miljöö olivat osa lapsuudenarkeani.”

Mistä tulet?
Synnyin Kuopiossa, mutta kun olin kolmen, perheeni muutti Sukevalle. Alakoulun vieressä oli Sukevan vankila, joten vankilan portit ja koko se laitoksen miljöö olivat osa lapsuudenarkeani ja lähiympäristöäni. Tämän takia vankilamaailma ei minulle tarkoita ihmeellistä asiaa. Uskoisin, että tämä osin selittää, mistä kumpuaa kiinnostukseni rikosseuraamusalaa kohtaan.

Mahkun ohjaajan paikkaa haki yli 40 henkilöä, ja sinut valittiin. Tunnelmasi näin eka työpäivänä?
Olen innostunut ja iloinen! Odotan paljon työltäni ja siitä, mitä kaikkea työnkuvaani lopulta kuuluu. Minun elämäntehtäväni ei ole istua tietokoneen ääressä. Haluan liikkua ja touhuta aktiivisesti yhdessä ihmisten kanssa, sillä juuri kontakti ihmisiin on ominta juttuani.

Jännittääkö?
Ei jännitä yhtään, ja tätä hiukan ihmettelen. Rauhallisuuteni varmaan johtuu ilmapiiristä ja tunnelmasta, joka Puijolassa tuntuu vallitsevan. Jo työhaastattelussa minulle tuli hyvä, kotoisa olo. Puijolassa tuntuu olevan hyvä henki, ja työntekijänä pidän tätä tosi tärkeänä asiana.

Millä meiningillä ja otteella tartut uuteen työhösi? Mitä tuot mukanasi?
Tuon persoonani kautta Mahkuun rempseyttä, huumorintajua ja aktiivista touhua. Ja tietysti sitä, mitä Mahkun asiakkaat eniten tarvitsevat, ohjauksellisuutta ja tukea. Taivun hyvin monenlaisiin juttuihin, olen kaikkea muuta kuin kaavoihin kangistunut.

Odotuksesi uudesta työstäsi?
Että saan tehdä paitsi Puijolan organisaation mutta myös omannäköistäni työtä. Että saan laittaa työhöni koko oman persoonani sekä vahvuuteni.

”Haluan miettiä ratkaisuja ja pureskella ongelmia yhdessä asiakkaan kanssa.”

Mitä vahvuutesi ovat?
Ihmisten kohtaaminen, kuuntelemisen taito sekä halu tehdä työtä ratkaisukeskeisesti. Pidän itseäni rohkeana, tartun uusiin asioihin innokkaasti. Tällaisessa tehtävässä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä työtä hyvin. Minä haluan miettiä ratkaisuja ja pureskella ongelmia yhdessä asiakkaan kanssa. Haluan päästä tuntemaan ja kokemaan, että yhdessä saamme myös aikaiseksi jotain.

Mitä töitä teit aiemmin?
Valmistuin sosionomiksi vuonna 2010. Sen jälkeen olen työskennellyt muun muassa rikosseuraamuslaitoksessa, päihde- ja mielenterveyspuolen tehtävissä, erityisohjaajana Sukevan vankilassa ja rikosseuraamustyöntekijänä yhdyskuntaseuraamustoimistossa.

Miksi Mahkun kaltaista työtä tarvitaan?
Tarvitsemme viranomaistyötä, joka luo asioille lakiperusteiset raamit. Järjestömaailmassa saamme aikaiseksi kättä pidempää, sillä voimme tukea asiakkaitamme joustavasti, ilman aikatauluja tai kellokortin rajoituksia. Voisi sanoa, että rikosseuraamusmaailmassa viranomaiset ovat puun runko, järjestöt puun oksia. Me voimme joustavasti lähteä kylille ja koteihin, sinne missä asiakkaamme meitä tarvitsevat. Tätä kautta oksiin voi syntyä nuppuja ja parhaimmillaan lehtiä. Toki myös viranomaistyö voi synnyttää nuppuja oksiin.

Mitä Tanja Hynynen tekee, kun hän ei ole töissä?
Uusioperheessämme on neljä lasta. Kun tähän lisää maatilamme eläimet ja muut työt, ei tekeminen lopu.

Haluaisitko lähettää jotakin terveisiä rikostaustaisten läheisille – puolisoille, vanhemmille, isovanhemmille, lapsille?
Onneksi on Mahkun kaltaisia paikkoja, jossa tukea on tarjolla. Meille saa tulla aina, kun siltä tuntuu. Neuvona sanoisin, että apua ja tukea kannattaa ottaa vastaan hyvissä ajoin, kun sitä tuntee tarvitsevansa.