Vuokratyöntekijöiden välittäminen vaatii monipuolista osaamista. Aluepäällikkö Sanna Rinkinen (vas.) on tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti Elżbieta Kowalik on ottanut asioita haltuun.

Puolalainen Elżbieta Kowalik epäili jo, ettei ikinä löydä töitä Kuopiosta. Puijolan Työlinkissä kadonnut itseluottamus palautui, ja polku työhön avautui. Nyt Kowalik etsii VPS:n henkilöstökoordinaattorina töitä muille ulkomaalaisille. ”Nopea oppija”, kehuu aluepäällikkö Sanna Rinkinen työntekijäänsä.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Viisikymmentä työhakemusta, kaksi kielteistä vastausta. Ei yhtään kutsua haastatteluun.

Puolalainen Elżbieta Kowalik tietää, kuinka vaikeaa ulkomaalaisen on etsiä ja saada töitä Suomessa.

”Kun hakemuksia lähettää lähes päätoimisesti, eikä vastauksia tule, itseluottamus alkaa murentua. Lopulta omaa osaamistaan epäilee niin, että on valmis mihin työhön tahansa”, Kowalik tietää.

Ilmeet sen kertovat: kemiat toimivat Sanna Rinkisen ja Elżbieta Kowalikin välillä, ja tämä on pienessä työyhteisössä arvokas asia.

Kotimaassaan Kowalik suoritti yliopiston taloustieteen tutkinnot niin johtamisen kuin kansainvälisten taloussuhteiden alalta, mutta työkokemusta ei 25-vuotiaalla vielä luonnollisesti ole.

Kuopioon Kowalik muutti heinäkuussa 2018, suomalaisen poikaystävänsä myötä.

Nyt, vajaat puolitoista vuotta myöhemmin, Kowalik puhuu suomea hämmästyttävän hyvin. Sanavarasto on laaja, vaikka hän on opiskellut kieltä enimmäkseen yksin.

”Lainasin kirjastosta kirjoja”, hän avaa opiskelutapaansa.

Samalla päättäväisyydellä, jolla Kowalik pureutui suomen kielen sijamuotoihin, hän alkoi luoda kontakteja hyödyllisiin tahoihin Kuopiossa. Yksi merkittävä askel oli, kun hän vuosi sitten tuli Puijolan Kompassin kielikahvilaan.

”Kompassi paljastui upeaksi paikaksi. Jos on juuri muuttanut kaupunkiin toisesta maasta ja tuntee olevansa hiukan eksyksissä, Kompassissa tapaa muita samassa tilanteessa olevia. Kielikahvilassa oli paljon ulkomaalaisia, jopa yksi tyttö Puolasta.”

Kowalik jatkoi kielen opiskelua Kompassin suomen tunneilla. Seuraava luonteva askel oli tutustuminen Puijolan Työlinkin työvalmentajiin, jotka Kompassissa sparraavat maahanmuuttajia työ- tai koulutuspaikan etsimisessä.

Ja nyt: Elżbieta Kowalik työskentelee henkilöstökoordinaattorina vuokratyöntekijöitä välittävässä VPS Henkilöstöpalvelussa Kuopiossa. Työtä etsineestä Kowalikista on tullut työpaikkoja muille ulkomaalaisille järjestävä työntekijä.

”Elżbieta on ottanut vaikeita asioita uskomattoman nopeasti haltuun. Olen hänen työpanokseensa erittäin tyytyväinen”, kehuu esimies, VPS:n aluejohtaja Sanna Rinkinen.

Työlinkki palautti itseluottamuksen

Elżbieta Kowalik löysi Työlinkin tarjoamista palveluista tiedon Puijolan verkkosivuilta. Hän lähetti kirjeen työvalmentajille ja sai kutsun Hanna-Mari Kukkosen haastatteluun.

”Kompassi paljastui upeaksi paikaksi.”

”Hän kertoi mahdollisuuksista, joita minulle voisi työnhakijana olla tarjolla ja ohjasi minut muutamien tärkeiden verkostojen tilaisuuksiin. Sain lisäksi hyödyllisiä tietoja yrityksistä, jotka palkkaavat myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä”, Kowalik kiittää Kukkosen asiantuntevaa ohjausta.

Työlinkin palvelu oli lopulta käänteentekevää. Kowalik oli ollut jo menettämässä uskonsa työpaikan löytymiseen ja oli jopa harkinnut paluuta Puolaan. Puolenkymmentä käyntiä Työlinkissä – ja näkymä muuttui.

”Keskustelut Hanna-Marin kanssa olivat inspiroivia. Hän oli aina hyvin energinen. Hän osasi antaa juuri tarpeellisia vinkkejä työpaikan etsimiseksi, ja itseluottamukseni alkoi palata. Hanna-Marilta sain rohkeutta osallistua eri tapahtumiin, sillä kukaan ei tietenkään kotoa tule hakemaan töihin.”

Työvalmentajan ehdotuksesta Kowalik osallistui muun muassa työllistämistapahtumaan, jossa oli useita kaupungin yrittäjiä mukana. Muutaman tärkeän kontaktin kautta Kowalik tutustui viime keväänä Kuopion kaupungin yritysasiamieheen Anu Häiväläiseen ja hänen kauttaan kaupungin yritysyhteistyökoordinaattoriin Anssi Kuikkaan.

Työlinkin palvelu oli lopulta käänteentekevää.

Kuikka tiesi, että VPS Henkilöstöpalvelu etsii puolankielistä työntekijää – ja tämän jälkeen Kowalikin työllistyminen eteni nopeasti.

Kowalik lähetti huhtikuun alussa hakemuksensa ja ansioluettelonsa Sanna Rinkiselle, ja kolme päivä myöhemmin hän jo oli työpaikkahaastattelussa. Tästä kaksi viikkoa – ja Kowalik istui VPS:n toimistossa pöydän takana työharjoittelijana.

Harjoittelun päätyttyä Kowalik nimettiin kesällä henkilöstökoordinaattoriksi, ja määräaikainen työsopimus kantaa näillä näkymin vuoden loppuun.

”En näe yhtään syytä, miksemme jatkaisi sopimusta siitä eteenpäin”, Rinkinen ennakoi.

Ensin työ valvotti öisinkin

VPS Henkilöstöpalvelulla on Suomessa 8 toimipistettä. Lisäksi yritys toimii Tallinnassa ja Budapestissä.

Kuopion toimipisteensä kautta VPS välittää vuokratyöntekijöitä pääasiallisesti metallialan yrityksiin. Tällä hetkellä pohjoissavolaisissa yrityksissä on töissä 40 VPS:n välittämää työntekijää. Heistä vain yksi on suomalainen, loput puolalaisia – siksi Elżbieta Kowalik on työnantajalleen erityisen arvokas.

”Pystyn itse käymään työntekijöiden hakemuksia läpi ja osaan kirjoittaa työpaikkailmoituksen puolaksi, mutta se käy minulta hitaasti. Elżbieta tuo äidinkielensä myötä työhömme tehokkuutta”, Sanna Rinkinen kiittää.

”Opeteltavaa oli paljon. Öisinkin valvoin ja mietin seuraavaa työpäivää.”

Työn haltuunotto on vaatinut Kowalikilta valtavasti opeteltavaa muun muassa metallialan erikoisuuksista, koneistuksen yksityiskohdista, hitsaustyyleistä, suomalaisesta työelämän lainsäädännöstä ja työluvista.

”Aluksi työ oli stressaavaa. Opeteltavaa oli niin paljon, että öisinkin valvoin ja mietin seuraavaa työpäivää”, Kowalik palaa pestinsä ensimmäisiin viikkoihin.

Rinkinen on kuitenkin seurannut työntekijänsä kehitystä tyytyväisenä.

”Kesällä toki pohdin tarkkaan, voinko nimetä hänet näin nopeasti henkilöstökoordinaattoriksi. Lopulta vakuutuin hänen taidoistaan”, hän sanoo.

”Ja nyt huokailet jo paljon vähemmän kuin aluksi”, Rinkinen sanoo Kowalikille ja saa tämän nauramaan.

VPS hoitaa ulkomaalaisen työntekijän kanssa virastoasiat kuten EU-rekisteröinnin Maahanmuuttovirastossa, varaa ajan niin maistraattiin kuin terveystarkastukseen, auttaa pankkitilin avaamisessa ja järjestää asunnon.

Välillä työn tekemisen eri kulttuurit törmäävät vastakkain.

”Olen myös kulttuuritulkki.”

”Olen myös kulttuuritulkki”, Kowalik sanoo. Rinkinen vieressä nyökkää:

”Elżbietan työpanoksen myötä myös kulttuuriset haasteet rekrytoinnissa sekä työnteon arjessa yrityksissä ovat vähentyneet.”

Ulkomaalaisia uskalletaan jo pestata

Sanna Rinkisen mukaan Pohjois-Savossa on metallialalla kova pula ammattitaitoisista työntekijöistä.

”Pystyisin heti järjestämään 50 työpaikkaa, jos vain osaajia olisi tarjolla”, hän sanoo.

Rinkinen harmittelee asiaa, jota on uutisoitu näkyvästi: työluvan saanti ulkomaalaiselle kestää kohtuuttoman kauan.

”Luvan saanti voi viedä jopa vuoden. Saimme hiljattain ukrainalaiselle työntekijälle työluvan, jota haimme viime vuoden marraskuussa. Työntekijä on maksanut luvasta 500 euroa ja tehnyt tarvittavat työhöntulotestit. Mutta vasta nyt saimme päätöksen. Kuka voi odottaa työluvan saantia kokonaisen vuoden”, Rinkinen kysyy ja kertoo toisen tuoreen esimerkin:

Työnantajien asenteet ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan ovat muuttuneet.

”Virossa pitkään asunut venäläinen oli taidoiltaan juuri sellainen metallimies, jota etsimme. Työluvan saamiseen meni puoli vuotta. Tilanne on yhtä kohtuuton työntekijöille ja työnantajille.”

Tilannetta vaikeuttaa, että osaajille on kysyntää muuallakin Euroopassa.

”Kilpailu metallifirmojen kesken on kova. Tällä hetkellä yksi kilpailuvaltti on palkka. Muissa maissa palkat ovat nousseet, mutta Suomessa palkoilla on vaikeaa kilpailla.”

Sanna Rinkinen näkee, ettei metalliala houkuta suomalaisia, koska mielikuva alasta on väärä.

”Moni mieltää, että työ on puuduttavaa ja likaista. Todellisuudessa työ on koneistuksen myötä useimmiten siistiä ja monipuolistakin”, Rinkinen toteaa.

Alueen oppilaitokset ja Pohjois-Savon ely-keskus ovat panostaneet koulutukseen ja järjestäneet yritysten tarpeisiin koulutuksia.

”Kaavilla järjestettiin koulutus, jossa oli kuusitoista opiskelupaikkaa. Kolmetoista aloitti, kaksi karsiutui, osa lopetti. Vain kuusi valmistui, vaikka koulutuksen jälkeen töitä oli varmuudella tiedossa”, Rinkinen kertoo.

Työnantajien asenteet ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan ovat Rinkisen kokemuksen mukaan muuttuneet.

”Nyt ollaan aiempaa avarakatseisempia. Ulkomaalaisten rekrytoinneista on jo niin paljon hyviä esimerkkejä, että tieto onnistumisista kulkee yrittäjien välillä.”

Rinkisen mukaan heikko suomen osaaminenkaan ei ole enää ehdoton este työllistymiselle.

”Esimerkiksi metallialalla kielitaito ei aina ole välttämätöntä. Englantia olisi kuitenkin hyvä osata edes jonkin verran.”

Työhakemus pitää tehdä huolella

Elżbieta Kowalikin ja Sanna Rinkisen jutustelu sujuu niin hyvin, että heidän voisi luulla työskennelleen yhdessä pidempään kuin puolisen vuotta. Kowalikilta voi nyt kysyä, minkä viestin hän haluaa kertoa työnantajille, jotka saavat hakemuksen ulkomaalaistaustaiselta työnhakijalta.

Työnhakijalta toivotaan perusteellista työhakemusta.

”Olisi tärkeää, että hakemuksen vastataan siinäkin tapauksessa, ettei hakijaa voida palkata. On helpompi ottaa vastaan tieto, ettei ole sopiva kuin jäädä ilman vastausta. Olisi hyvä myös kertoa, jos työpaikan saanti vaatii hyvää suomen taitoa”, Kowalik sanoo.

Rinkinen toivoo ulkomaalaistaustaiselta työnhakijalta kunnon hakemusta.

”Yritys hakee työntekijää aina tarpeisiinsa. Hakemuksesta olisi hyvä näkyä, että hakija on tutkinut yrityksen taustoja ja tehnyt hakemuksensa juuri tähän yritykseen. Hakemuksesta näkee, jos se on samanlaisena lähetetty useisiin paikkoihin.”

”Myös oma osaaminen kannattaa kertoa tarkkaan. Jos esimerkiksi hakee hitsaajan paikkaa, pitää kertoa, kuinka paksuja ja minkä kokoisia kappaleita on hitsannut. Jos mainitsee vain hitsanneensa, siirtyy hakijapinossa heti sivuun.”