Puijolan Kompassin johtaja Katja Koponen (vas.) sekä kotoutumisen asiantuntija Tsega Kiflie, sisäministeri Maria Ohisalo sekä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren jakoivat mielipiteen siitä, että yhdenvertaisuus ihmisten kesken on demokratian ydintä.

”Demokratiassa saa ja pitääkin olla asioista eri mieltä”, sanoi sisäministeri Maria Ohisalo Kuopiossa paneelikeskustelussa, johon Puijolan Kompassin Katja Koponen ja Tsega Kiflie toivat vahvan paikallisen näkemyksen maahanmuutosta ja kotoutumisesta.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Sisäministeri Maria Ohisalo on huolestunut vihapuheeseen ja eriarvoisuuteen liittyvistä viesteistä, joita hän kertoo kuulevansa kentältä eri puolilla maata.

”Henkilöön menevä, loukkaava ja syrjivä vihapuhe on jo sulkenut osan ihmisistä politiikan ulkopuolelle. Liian moni ihminen on minulle sanonut suoraan, etteivät he uskalla asettua esimerkiksi vaaleissa ehdolle”, Ohisalo totesi perjantaina paneelikeskustelussa, joka täytti Kuopion keskustassa olevan kahvilan viimeistä paikkaa myöten.

Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen keskittynyt tilaisuus täytti kahvilan Kuopion keskustassa viimeistä paikkaa myöten.

Itä-Suomen yliopistosta eriarvoisuudesta ja leipäjonoista aikoinaan väitellyt Ohisalo näkee vaaran, johon vähemmistöjä syrjivä asennemaailma pahimmillaan voi johtaa:

”Silloin ajaudutaan Suomeen, jossa kuuluu vain yksi ääni. Tällaiselle kehitykselle meidän pitää pystyä sanomaan ei. Tällaisen suunnan sijaan meidän pitää yhdessä rakentaa moniäänistä, jokaista osallistavaa Suomea.”

Ohisalo painotti, että moniäänisessä demokratiassa saa ja pitääkin olla eri mieltä.

”Väittelen hyvinkin mielelläni vaikkapa perussuomalaisten kanssa asioista. Aidossa demokratiassa emme sulje ketään ulkopuolelle.”

Kotoutumisen pitää alkaa heti

Maahanmuuttoa ja kotoutumista pohtineeseen paneelikeskusteluun osallistuivat ministeri Maria Ohisalon lisäksi Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren sekä Puijolan Kompassista johtaja Katja Koponen ja kotoutumisen asiantuntija Tsega Kiflie.

Aikio-Tallgren kertoi tuoreesta yritysbarometrista, jonka mukaan Savon alueella 20 prosenttia yrityksistä olisi valmis palkkaamaan työntekijöiksi maahanmuuttajia.

”Tulos on hyvä, ja olen varma, että luku jatkossa nousee”, hän totesi.

Katja Koposen mukaan maahanmuuttajien työllistymisessä pitää oppia tunnistamaan työtä hakevan taidot ja ylipäätään nähdä hänet osaavana tekijänä, ei vain maahanmuuttajana.

Tsega Kiflie ihmettelee, miksi maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa ihmisistä yhä puhutaan yhtenä yhtenäisenä ryhmänä.

Polttavan ajankohtainen aihe maahanmuutosta piti panelistien Tsega Kiflien, ministeri Maria Ohisalon ja Katja Koposen ilmeet totisina.

”Meidän pitää nähdä yksilöt. En minäkään edusta jokaista 80 miljoonaa etiopialaista, vaikka sieltä olen kotoisin”, Kiflie totesi ja sai ison yleisön taputtamaan.

Kiflien mukaan on taitojen tuhlaamista, jos maassa jo 15 vuotta ollut maahanmuuttaja ei ole työllistynyt tai oppinut kieltä.

”Tänne tulevista ihmisistä pitää ottaa koppi heti, kun he saapuvat. Kielen opiskelu pitää myös aloittaa välittömästi”, Kiflie ja Koponen sanoivat.

”Juuri tätä ruohonjuuritason kotoutumistyötä Kompassilla on tehty 20 vuotta.”

Ongelmistakin pitää puhua avoimesti

Panelistit olivat Kuopion Vihreiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa yhtä mieltä siitä, että on aika muuttaa mielikuva maahanmuuttajista.

”He eivät ole vain kokkeja, siivoojia ja pizzerioiden työntekijöitä”, Paula Aikio-Tallgren totesi ja muistutti, että viime viikolla Yrittäjät valitsivat ensimmäisen kerran Vuoden maahanmuuttajayrittäjän. Nimikkeen sai Keniasta Suomeen muuttanut Faica Egge, joka kotihoitoalan yrityksessään työllistää kymmenen henkilöä.

”Suomalaisyrittäjät pitää saada ymmärtämään, miten monipuolista osaamista maahanmuuttajat mukanaan tuovat.”

Katja Koponen kertoi Puijolan työvalmennuksesta, jossa maahanmuuttajia valmennetaan löytämään työpaikka avoimilta työmarkkinoilta.

”Parhaimmillaan yli 60 prosenttia asiakkaistamme on työllistynyt”, hän kertoi valmennuksen tuloksista.

Tsega Kiflie kehui, että Kuopiossa maahanmuuttajiin suhtaudutaan hyvin.

Tsega Kiflie: ”Miksi maahanmuuttajista puhutaan yhä yhtenä yhtenäisenä  ryhmänä?”

”Mutta tämä ei ole syntynyt tyhjästä. Tilanteen eteen on tehty paljon työtä useissa verkostoissa.”

Kiflien mukaan myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pitää pystyä puhumaan avoimesti.

”Ongelmia on, tiedämme sen kaikki. Maahanmuuttajille on alusta asti tehtävä selväksi, että Suomessa laki on sama kaikille. Kun puhumme kotoutumiseen liittyvistä haasteista avoimesti, ”rajat kiinni” -porukkakin hiljenee”, Tsega totesi ja sai toistamiseen yleisön taputtamaan.

Miksi työlupaa pitää odottaa kauan?

Ministeri Maria Ohisalo sai myös evästystä Kompassin kaksikolta.

”Kotoutumistyön sisältö on eri puolilla maata hyvin epätasainen, vaikka sen pitäisi kaikkialla olla tasalaatuista”, Katja Koponen toivoi.

Tsega Kiflie huomautti, ettei yhdenvertaisuuslaki toimi esimerkiksi niiden ulkomaalaisten kohdalla, jotka valmistuvat yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

”He ovat saaneet ilmaisen koulutuksen, mutta opintojen jälkeen byrokratia on liian tiukkaa. Työlupaa ja opiskeluluvan jatkoa joutuu odottamaan liian kauan. Moni osaaja suuntaa sitten esimerkiksi Yhdysvaltoihin, ja koulutus jää Suomessa hyödyntämättä”, Kiflie sanoi.

Ohisalo myönsi ongelman ja totesi, että juuri tämän takia Maahanmuuttovirastoon on tärkeää saada tarpeeksi lupakäsittelijöitä.

Ministeri kuunteli nyökkäillen esimerkkejä siitä, miten Puijolassa rakennetaan siltoja eri ihmisten välille.

”Kohtaaminen on juuri se tärkeä avain. Mitä enemmän tunnemme toisiamme, sitä paremmin pystymme tunnistamaan erilaisia ilmiöitä. Ja sitä vähemmän meitä vieraus pelottaa”, Ohisalo totesi.