Puijolan Työlinkin työvalmentajat Hanna-Mari Kukkonen (vas.) ja Elina Neuvonen näyttävät osaamiskortteja. Niissä esitellään kuvin sekä useilla kielillä työtaitoja. Korttien avulla kartoitetaan, millaisia työtaitoja työtä hakevalla henkilöllä on.

Puijolan Työlinkki tuo työnantajien käyttöön aivan uuden toimintamallin, jotta maahanmuuttajien taidot tunnistetaan, tunnustetaan ja tehdään ne myös näkyväksi. Tavoite on vauhdittaa maahanmuuttajien työllistymistä.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Tuttu tilanne: maahanmuuttaja on kotimaassaan tehnyt pitkään muurarin töitä. Häneltä puuttuu työhön koulutus, mutta kokemuksensa myötä hän osaa muurata hyvinkin vaativia kohteita. Muutettuaan Suomeen hän ei löydä oman alansa työtä, sillä työhaastattelussa kysytään aina samaa – todistuksesi opinnoista?

Muurarin tarina on kuvitteellinen, mutta suomalaisessa työelämässä tällainen tilanne toistuu usein, sanovat Puijolan Työlinkin työvalmentajat Elina Neuvonen ja Hanna-Mari Kukkonen.

”Meillä rekrytoinnissa painottuu koulutus”, tietää kaksikko, joka valmentaa maahanmuuttajia suomalaiseen työelämään.

Työntekijän osaaminen tehdään näkyväksi työpaikalla tapahtuvan arvioinnin avulla.

Setlementti Puijola tuo maahanmuuttajien työllistämisen vauhdittamiseen uudenlaisen toimintamallin, jossa osaaminen tunnistetaan, tunnustetaan – ja tehdään se näkyväksi työpaikalla tapahtuvan arvioinnin avulla. Tehtävästä riippuen validointi voi kestää muutamista päivistä muutamiin kuukausiin.

Mallia on toteutettu Ruotsissa hyvillä tuloksilla: validaation eli osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallin avulla peräti 50 000 henkilöä on päässyt töihin.

Elina Neuvonen ja Hanna-Mari Kukkonen ovat saaneet Ruotsissa validaatio-koulutuksen. Nyt he ryhtyvät kouluttamaan mallia soveltuvin osin suomalaisille setlementtitoimijoille, jotka vuosittain ohjaavat tuhansia ihmisiä kohti työllistymisen polkuja.

Kuopiossa työvalmentajat tuovat uuden toimintamallin yrittäjien ja muiden työnantajien käyttöön.

Työtehtävä pilkotaan pieniin osiin

Validaatio alkaa avoinna olevan työpaikan tehtävänkuvasta.

”Työtehtävä pilkotaan mahdollisimman pieniin osiin. Teemme listan siitä, millaisia työvaiheita ja millaista osaamista kyseinen työtehtävä vaatii”, Hanna-Mari Kukkonen avaa mallia.

”Listalla voi olla esimerkiksi sellaisia yleisiä työelämäntaitoja kuin yhteistyökyky, ongelmanratkaisu, oma-aloitteisuus, palvelualttius, vastuullisuus sekä suunnittelu- ja organisointitaito”, Elina Neuvonen lisää.

”Todistuksen avulla voi esitellä osaamistaan, jos kielitaito ei vielä riitä.”

Jos työntekijä palkataan esimerkiksi työkokeiluun toimistotehtäviin, kirjataan ylös yksityiskohtaisesti, millaisista toimistotehtävistä on kyse, ja millaisia taitoja niistä selviäminen edellyttää.

Seuraavaksi arvioidaan työntekijän osaaminen suhteessa tarjolla olevaan tehtävään ja tehdään suunnitelma osaamisen kehittämiseen. Kun työntekijä aloittaa työt esimerkiksi työkokeiluna, alkaa validaation olennainen osa: työssäoppiminen ja kehityksen dokumentointi.

”Työntekijä voi esimerkiksi valokuvata työvaiheitaan. Arvioinnista vastaa yrityksen edustaja. Arviointia määrittää, kuinka itsenäisesti osallistuja selviää työtehtävistään. Dokumentointi tekee kehityksen ja osaamisen näkyväksi.  Dokumentoinnin ja keskustelun perusteella me valmentajat teemme osallistujalle todistuksen, jonka myös perehdyttäjä allekirjoittaa. Näin työntekijän kehittyminen tulee todenmukaisesti kirjatuksi ylös, ja työnantaja ja tekijä ovat selvillä siitä, kuinka työntekijä oppii uutta ja kehittyy.”

Kahden sivun työtodistus kuvineen

Työkokeilun päätteeksi työntekijä saa osaamisestaan seikkaperäisen todistuksen.

”Todistuksessa ei pelkästään lue, että henkilö on esimerkiksi toiminut rakennusmiehenä. Todistuksesta näkee, millaisia työtehtäviä hän on tehnyt ja kuinka hyvin hän on tehtävistään suoriutunut. Todistus voi olla kaksisivuinen ja sisältää kuviakin”, Hanna-Mari Kukkonen selvittää.

”Malli toimii, olipa kyseessä kouluttamaton tai korkeasti koulutettu maahanmuuttaja.”

”Todistuksen avulla maahanmuuttaja voi konkreettisesti esitellä osaamistaan, jos hän ei kielitaitonsa vuoksi osaa työhaastattelussa kuvata osaamistaan sanallisesti riittävän hyvin.”

Neuvonen ja Kukkonen näkevät, että validaation toimintamalli toimii yhtä hyvin, olipa työtä hakemassa ilman koulutusta oleva kuin korkeasti koulutettu maahanmuuttaja.

”Parhaimmillaan toimintamalli tarjoaa yrittäjille helpon ja joustavan työkalun työntekijöiden perehdyttämiseen, osaamisen kehittämiseen ja arviointiin”, Työlinkin työvalmentajat sanovat.

”Ajatus on, että malli voisi juurtua työpaikalle pysyväksi kehittämisen ja arvioinnin menetelmäksi. Tässä toimintamallissa yrittäjällä ei ole myöskään riskiä. Sitoutua tarvitsee vain perehdytykseen ja arviointiin.”