Itä-Suomen yliopistossa sosiaalipsykologian maisterivaihetta suorittava nelikko Teresa Rikkonen (vas.), Aino-Maija Antikainen, Emma Puodinketo ja Saara Kultamaa veti tärkeän vapaaehtoistyön kurssin Kompassilla.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat toteuttvat Kompassilla kansainvälisen vapaaehtoistyön koulutuksen ja kirjoittivat kokemuksestaan oheisen blogin.

Teksti: Teresa Rikkonen, Saara Kultamaa, Emma Puodinketo, Aino-Maija Antikainen

Sosiaalipsykologian maisterivaiheen opintojaksolla “Ohjaus ja neuvonta käytännössä” harjoitellaan ryhmän vetämistä esimerkiksi uraohjausryhmää tai keskusteluryhmää ohjaamalla. Opintojaksolla opiskelijat saavat myös itse ehdottaa tahoja, joilla voisi olla tarvetta ryhmänohjaukselle, ja tätä kautta päädyimme tekemään yhteistyötä Kompassin, Kuopion Setlementti Puijolan kansainvälisen kohtaamispaikan, kanssa.

Kompassilla oli toive järjestää kansainväliseen vapaaehtoistoimintaan valmentava koulutus, ja ideasta innostuneina lähdimme kehittämään vapaaehtoiskoulutusta osana opintojamme. Koulutuksen teemoiksi valikoituivat maahanmuutto ja kotoutuminen, asenteet ja ennakkoluulot, vapaaehtoistyöntekijän rooli sekä ryhmänohjaus- ja vuorovaikutustaidot. Näiden teemojen kautta pääsimme soveltamaan sosiaalipsykologian osaamistamme käytäntöön.

Pyrimme tekemään koulutuksesta mahdollisimman keskustelevan ja monipuolisen.

Tapasimme Kompassin edustajien kanssa muutamaan otteeseen koulutuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, ennen varsinaista koulutuksen vetämistä. Ensin muodostimme yhdessä sisällön perusrakenteen, ja saimme samalla hyviä vinkkejä esimerkiksi maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien lähteiden etsintään.

Tuotimme sitten itsenäisesti koulutuksen diat, ja pyrimme tekemään koulutuksesta mahdollisimman keskustelevan ja monipuolisen lisäämällä erilaisia osallistavia ohjelmanumeroita. Kävimme vielä esittelemässä valmiit diat Kompassilla, ja saimme heiltä joitain parannusehdotuksia.

Markkinointi hoitui myös yhteistyössä Kompassin kanssa. Suunnittelimme ja toteutimme itse flyerit, julisteet sekä Facebook-tapahtuman kansikuvan, ja Kompassi hoiti tulostuksen ja Facebook-tapahtuman luomisen. Me pidimme huolen julisteiden ja flyerien jakelusta Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen sekä Savonian tiloihin, jaoimme tapahtumaa omilla some-tileillämme ja ilmoitimme koulutuksesta myös ISYY:n viikkotiedotteissa sekä Savonian opiskelijoiden intranetissä.

Edellä mainittujen lisäksi toteutimme myös lyhyen mainosvideon Setlementti Puijolan viestintäpäällikön kanssa. Vaikka koulutuksen valmisteleminen oli melko työlästä, koimme saavamme valtavasti arvokasta käytännön kokemusta aiheesta. Opimme laajasti koulutuksen kehittelyn eri vaiheista, niin asiasisällön rakentamisesta, osallistavien tehtävien ja diojen luomisesta, kuin markkinointiinkin liittyvistä tehtävistä.

Kansainvälisissä ympäristöissä monikielisyys on arkipäivää.

Markkinointi sujuikin ilmeisen hyvin, sillä ilmoittautumisia saimme maksimimäärän eli 20. Lopulta muutaman viime hetken perumisen jälkeen, koulutuksen kokonaisosallistujamäärä oli noin 14-16 henkilöä. Osa koulutuksen osallistujista oli itsekin maahanmuuttajataustaisia, joten koulutus järjestettiin kaksikielisesti, niin suomea kuin englantia hyödyntäen.

Ryhmää ohjatessamme opimmekin myös kaksikielisyyteen liittyvistä haasteista: välillä oli vaikea muistaa sanoa samat asiat uudestaan englanniksi, kun mielessään oli edennyt jo seuraaviin teemoihin. Välillä puolestaan suomen kieli tahtoi unohtua, kun innostui puhumaan englanniksi. Lisäksi osallistujien yhtenä haasteena oli kärsivällisyys käsitellä ja kuunnella samat asiat kahteen kertaan.

Kansainvälisissä ympäristöissä monikielisyys on kuitenkin arkipäivää, joten koulutus tarjosi tästäkin aiheesta hyvää kokemusta, niin meille ohjaajille kuin osallistujille.

Ohjaajina opimme valtavasti uutta kehittäessämme ja vetäessämme tätä koulutusta. Osallistujat olivat erityisen keskustelevia, ja saimme kuulla heiltä monia mielenkiintoisia kokemuksia ja ajatuksia aiheisiin liittyen. Koulutuskerroista rakentuikin sellaisia, että oikeastaan kaikki oppivat kaikilta. Tätä myös toivoimme, sillä tarkoituksemme oli välttää oppilas–opettaja -asetelmaa.

Oli hienoa saada rehellistä palautetta ja kehitysehdotuksia.

Oli myös hienoa saada osallistujilta rehellistä palautetta ja kehitysehdotuksia. Sisällöllisen oppimisen lisäksi opimme kurssin tavoitteiden mukaisesti myös itse ryhmän ohjaamisesta: aikataulun noudattamisen haasteista, osallistujien ryhmäytymisestä, keskustelun avauksesta, ohjauksesta sekä ryhmätilanteen päättämisestä.

Saimme myös huomata, ettei koulutuksen toteuttaminen alusta alkaen ole mikään ihan yksinkertainen ja nopea prosessi, vaan vaatii paljon aikaa ja paneutumista aiheeseen. Ehkä juuri pitkän keston vuoksi projekti olikin työelämää ajatellen niin opettavainen: matkan varrelle mahtui monia hyvin erilaisia työvaiheita ja tehtäviä, joista kaikkia ei edes osannut ajatella projektin alussa.

Yksi kurssin tärkeimmistä anneista oli myös ehdottomasti oman työelämäverkoston kasvattaminen: oli mahtavaa päästä tutustumaan tarkemmin Kompassin toimintaan ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Kaiken kaikkiaan arvostimme kovasti kurssin käytännönläheisyyttä ja kokemus oli todella antoisa!

Teksti on julkaistu alunperin Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen ”Sosiaalipsykologian savumerkkejä” -sivustolla, jonne pääset tästä linkistä.