Kauppias Jaana Saastamoiselle ei ole merkityksellistä, mistä maasta työntekijä on kotoisin. ”Vain taito ja osaaminen ratkaisevat”, hän toteaa. Myat Thit Lone sai kaupasta työkokeilun jälkeen kesäpestin tunnollisuutensa ja ahkeruutensa myötä.

Myat Thit Lone sai ensimmäisen säännöllisen työpestinsä Jaana Saastamoisen ruokakaupasta. Polku työpaikkaan avautui Puijolan Työlinkin kautta. ”Elämä maistuu paremmalta, kun saan tehdä jotain hyödyllistä”, Lone kommentoi hyllyttäjän työtään.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Ilme on totisen keskittynyt, kun Myat Thit Lone asettelee jauhopusseja ruokakaupan hyllyyn.

”Tässä vaaditaan tarkkuutta. En tunne kaikkia suomalaisia ruokia. Miten pelkästään jauhoja voi olla näin paljon ja kaikki erilaisia”, Lone hämmästelee.

Ilme kirkastuu ja hymy ulottuu silmiin, kun Lone kertoo uuden työnsä merkityksestä.

”On hienoa tulla joka päivä töihin. Jo terveyden kannaltakin on tärkeää, ettei tarvitse enää olla yksin kotona. Saan tehdä jotain hyödyllistä. Siitä tulee onnellinen olo”, hän innostuu.

Tunne siitä, että kuuluu työyhteisöön, kannattelee.

Tunne siitä, että kuuluu työyhteisöön, kannattelee myös.

”Suomalaiset työkaverini ovat tosi ystävällisiä. He auttavat ja vastaavat ystävällisesti kysymyksiini, jos en tunne jotain tuotetta.”

Myat Thit Lonen polku K-Supermarket Petosen hyllyttäjäksi sai alkunsa helmikuussa, kun hän kuuli Puijolan Työlinkin toiminnasta TE-toimistossa. Sieltä hän sai osoitteen Kompassille Työlinkkiin, missä valmennamme maahanmuuttajia työelämään tai koulutukseen.

Yhteistyö työvalmentaja Pasi Hultusen kanssa tuotti nopeasti tulosta. Ensin Lone pääsi Petosen ruokakauppaan kahden kuukauden työkokeiluun, jonka päätteeksi hänet palkattiin kesätyöntekijäksi elokuun loppuun asti.

Kauppias Jaana Saastamoinen antaa Lonelle tunnustusta:

”Työkokeilussa näkyvät nopeasti työntekijän taidot – muun muassa huolellisuus, työaikojen noudattaminen ja ennen kaikkea asenne, jolla työ tehdään. Myat Thitin kohdalla oli selvää, että haluamme jatkaa hänen työsopimustaan”, Saastamoinen kertoo.

Rohkeus on hakemusta tärkeämpää

Jo alkuhetki K-supermarketin kassalla helmikuussa oli jo ratkaiseva. Myat Thit Lone tuli itse rohkeasti kysymään, voisiko hän tavata kaupan johtajan ja kysyä häneltä töitä.

Jokainen pussi ja laatikko pitää asetella pitkillä hyllyriveillä juuri oikeaan paikkaan. Suomen kieli pitää siis olla hallussa.

Reippaus teki vaikutuksen kauppiaspariskuntaan, Jaana ja Pentti Saastamoiseen.

”Vaikka meillä olisi työpaikka julkisesti avoinna, valitsemme todennäköisesti henkilön, joka hakemuksen lähettämisen sijaan tulee itse henkilökohtaisesti kysymään töitä. Tämä kertoo, että hän todella haluaa paikan itselleen ”, Jaana Saastamoinen sanoo.

Mutta ennen kuin Myat Thit Lone ja Jaana Saastamoinen tapasivat, oli tapahtunut jo paljon – Puijolan Työlinkissä.

Kun Lone tapasi Työlinkissä Pasi Hultusen, paljastui, ettei Lonella ole ansioluetteloa.

”Sain Pasilta tärkeää apua, ja teimme yhdessä ceeveen. En olisi osannut tehdä sitä yksin”, Lone, 55, toteaa.

Ja kun Lone meni kauppaan toisen kerran puhumaan mahdollisesta työkokeilusta, Hultunen oli mukana.

”Pasi antoi työsuhteen alussa myös vinkkejä esimerkiksi asiointiin verotoimistossa ja Kelassa”, Lone kiittää.

Hultusen mukaan hyvin tehty ansioluettelokin voi raottaa joskus portin työelämään.

”Työkokeilu taas on oiva tapa testata työsuhteen kannattavuutta. Työnantajalle se on riskitön tapa nähdä työntekijän taidot. Työntekijä pääsee kokemaan, olisiko tarjolla oleva työ hänelle sopiva”, Hultunen pohtii.

Opettaja pakeni sotilasjunttaa

Myat Thit Lone tuli Suomeen joulukuussa 2000 kiintiöpakolaisena. Hän pakeni Burmasta 1980-luvun lopussa, kun armeija nousi valtaan sotilasvallankaappauksen jälkeen.

”Pakenin Burman ja Thaimaan rajalle. Sieltä siirryin Bangokin lähelle UNHCR:n pakolaisleirille, jossa asuin kymmenen vuotta”, Lone kertaa menneisyyttään.

”Pakenin Burman ja Thaimaan rajalle.”

Lone on koulutukseltaan alakoulun opettaja. Opinnot Burman pääkaupungissa Rangoonin yliopistossa kestivät viisi vuotta.

”Onhan se kamalaa, että sain hyvän koulutuksen, mutten poliittisten levottomuuksien takia pystynyt työskentelemään kotimaassani. Ja etten Suomessa pystynyt luomaan koulutukseni mukaista työuraa.”

Kuopiossa Lone opiskeli ensin suomea Savon ammattiopistossa. Viime vuonna hän tuli mukaan Kompassin suomen tunneille. Kansalaisopistossa hän kävi digitaitokurssin.

”Suomen kieli on erittäin vaikeaa”, huokaa Lone ja puhuu silti suomea ymmärrettävästi.

Kuopiossa asui vuoden 2019 lopussa noin 3200 ulkomaalaista, joiden joukossa on 112 eri kansalaisuutta. Burmalaisia on 120 – viidenneksi eniten kaikista kansallisuuksista.

Lone on saanut burman kielen asioimistulkin koulutuksen. Hän on työskennellyt burmalaisten tulkkina muun muassa Kuopion kaupungin päiväkodeissa, eri virastoissa ja terveydenhoidossa ja saanut lisäksi työkokemusta Kevaman kirjapainossa.

”Tulkkausta oli yhtenä tai kahtena päivänä viikossa muutamia tunteja kerrallaan. Mutta kaupassa saan tehdä säännöllistä työtä joka arkipäivä neljä tuntia.”

Taito ratkaisee, ei kansalaisuus

Maahanmuuttajan on vaikeaa löytää Suomessa työtä, Myat Thit Lone sanoo.

”En tunne kaikkia suomalaisia ruokia, joten tarkka pitää olla jauhojenkin kanssa.”

”Ensimmäisenä kysytään aina koulu- ja työtodistuksia. Minulla ei ole todistusta edes koulutuksestani.”

Petosen K-Supermarketissa Lonen burmalaistaustoja ei kyselty, eikä kauppias Jaana Saastamoinen halua verrata Myat Thit Lonea suomalaisiin työntekijöihin.

”En ole koskaan nähnyt tarpeelliseksi pohtia, mistä työntekijä on kotoisin. Tai onko hän kantasuomalainen ja jos ei ole, kuinka kauan hän on Suomessa asunut”, Saastamoinen sanoo.

”Osaaminen ratkaisee, ja se ei riipu kansalaisuudesta. Olemme nähneet hyviä ja huonoja suomalaisia työntekijöitä, sekä hyviä ja huonoja maahanmuuttajia.”

Saastamoinen ei välitä pohtia myöskään yleistä väitettä, jonka mukaan tarvitsemme Suomeen maahanmuuttajia työntekijöiksi.

”Toki tarvitsemme työntekijöitä. Maahanmuuttajiakin. Mutta myös suomalaisia.”

Suomea pitää puhua – ja ymmärtää

Jaana Saastamoisella on maahanmuuttajan kohdalla yksi vaatimus: suomea pitää osata.

”Se on tärkeää. Kauppa-alalla pitää hallita myös numerot.”

Myat Thit Lonen tehtäviin kuuluvat tuotteiden laittaminen hyllyihin, tuotepakkausten kierrättäminen ja siivoaminen.

”Hän hoitaa työnsä huolellisesti. Poissaoloja ei ole ollut”, Saastamoinen kiittää. Hän on antanut Lonelle seuraavaksi tehtäväksi opetella käyttämään laitetta, jolla tarkistetaan aamuisin kauppaan tulleet tuotteet sekä niiden oikea hinta.

”Laitteen käyttö jännittää. Mutta onneksi voin taas kysyä työkavereilta neuvoja. Ajattelen niin, että tässä työssä pitää joka päivä oppia jotain uutta”, Lone pohtii.