Puijolan Työlinkin työvalmentaja Elina Neuvonen pohtii Bangladeshista Kuopioon muuttaneen Aminul Islamin kanssa, millaisia työpaikkoja on Pohjois-Savossa tarjolla.

Työ on paljon muuta kuin toimeentuloa. Työn myötä voimme paremmin. Työttömyys synnyttää toiseutta. Häpeää. Entä kun haet töitä maahanmuuttajana? Joudut ponnistelemaan enemmän, jotta osaamisesi tunnustetaan. Meillä on yhä rakenteellista rasismia emmekä ymmärrä, että moninaisuus on rikkaus – työelämässäkin.

                       ELINA NEUVONEN

”Miksi haluat juuri tämän työn?”

Ensimmäinen kysymykseni, kun Puijolan työvalmentajana tapaan asiakkaani, työpaikkaa etsivän maahanmuuttajan.

Vastaus on poikkeuksetta sama:

”Koska minä tarvitsen tämän työn.”

Vastausta seuraa aina sama katse: hän ihmettelee, miksi kyselen näin tyhmiä.

Kun utelen tarkempia perusteluja, ei motivaattorina nouse esiin koskaan raha, vaan tarve tehdä jotain hyödyllistä.

”En halua olla vain kotona ja maata sohvalla, tulen hulluksi. Minun täytyy tehdä jotain.”

”Kun olen vain kotona, en puhu kenellekään suomen kieltä.”

Työ on paljon muutakin merkityksellistä kuin taloudellinen toimeentulo. Työ tukee hyvinvointiamme, luo päiviimme rytmiä ja synnyttää onnistumisen kokemuksia. Työ voi olla keino toteuttaa itseämme. Työssä pääsemme käyttämään vahvuuksiamme ja olemaan hyödyksi. Työ on myös osallistumista yhteiskuntaan. Tapa toteuttaa kansalaisuutta.

Työllistyminen on keino päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan.

Olen äärimmäisen onnekas: työvalmentajan työssäni pääsen käyttämään vahvuuksiani, jotta joku toinenkin voi löytää unelmiensa työpaikan ja päästä puolestaan käyttämään omia vahvuuksiaan.

VAIKKA SUURIN OSA meistä on ainakin välillisesti kokenut työttömyyttä, pidetään työntekoa aikuisena itsestäänselvyytenä. Jokainen työttömänä ollut kuitenkin tietää, kuinka vaikeaa työn saaminen voi olla ja millaisia tunteita työttömyys herättää. Toimettomuutta, turhautumista, masennusta, toiseutta. Häpeääkin.

”Kiitos mielenkiinnostasi, mutta tällä kertaa valinta ei osunut sinuun” -vastaukset saatikka jääminen kokonaan ilman vastausta heikentävät itsetuntoa ja uskoa työpaikan löytymisestä.

Entä jos olet työnhakija ja maahanmuuttaja? Valitettava totuus on, että joudut yhä tekemään hyvin todennäköisesti vielä enemmän töitä oman osaamisesi markkinoimiseksi ja työpaikan löytämiseksi.

”Joka päivä rakennamme toisenlaista totuutta: yhdenvertaisempaa työelämää kaikille.”

Työnteko saa meidät tuntemaan, että olemme osallisia yhteiskunnassa. Maahanmuuttajan kohdalla osallisuus saa erityisen syvän merkityksen. Työllistyminen on keino päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulla hyväksytyksi sen aktiivisena ja osallisena jäsenenä, yhdenvertaisena muiden kanssa.

ME SETLEMENTTI PUIJOLAN Työlinkissä uskomme, että yhteiskunnallinen osallisuus kuuluu kaikille. Joka päivä rakennamme yhdessä alueemme maahanmuuttajatyönhakijoiden, yrittäjien ja työnantajien sekä muiden toimijoiden kanssa toisenlaista totuutta: yhdenvertaisempaa, moninaisempaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa työelämää kaikille.

Me Puijolan työvalmentajat pyrimme poistamaan esteitä maahanmuuttajan työllistymiseltä ja kehittämään valmiuksia työelämään osallistumiseen. Haluamme tehdä osamme ja pitää huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuuksia tehdä työtä ja elää hyvää elämää alueellamme. Nyt ja tulevaisuudessa.

”Meillä on kansainvälistä kokemusta omaavia työnhakijoita, joissa on valtava potentiaali.”

Muutos tapahtuu arjessa, kohtaaminen kerrallaan. Juuri kohtaamiset ja ihmiset ovat työni suola. Olen työvalmentajana tutustunut uskomattomiin ihmisiin ja yrityksiin. On ollut ilo tutustua kotoutumisen teemojen parissa Kuopion ja Varkauden seudulla työskenteleviin tahoihin ja nähdä, miten suurella sydämellä kansainvälisyystyötä tehdään. Erityisen vaikuttunut olen vallitsevasta yhdessä tekemisen meiningistä.

Yhtä vaikuttunut olen siitä, kuinka uskomattomia yrityksiä ja hienoa osaamista meillä on. Poikkeuksetta olen lähtenyt yrityskäynneiltä ajatellen, miten hienoa tuolla olisikaan työskennellä. Ylpeys omista saavutuksista ja intohimo tekemiseen välittyvät, ja koskettavat. Meillä on myös todella päteviä, kansainvälistä kokemuksta omaavia työnhakijoita, joilla on valtava osaamispotentiaali. Työlinkissä autamme näitä osaajia ja yrityksiä kohtaamaan toisensa.

USKON VAHVASTI SIIHEN, että moninaisuus on rikkaus. Moninaisuus on vahvasti läsnä työssäni paitsi kohtaamieni ihmisten ja työtehtävien, myös tunteiden kirjossa. On äärimmäisen turhauttavaa seurata vierestä, kun pätevät ja valtavan lahjakkaat ihmiset eivät saa edes mahdollisuutta näyttää taitojaan.

Suomen kielen osaaminen ei kerro, kuinka suoriutuu itse työssä.

Tulen vihaiseksi siitä, että työnhakijan nimen, ulkonäön tai pelkän taustan vuoksi tehdään virheellisiä oletuksia hänen osaamisestaan. Minua suututtaa, jos oletetaan automaattisesti, ettei työkään hoidu, jos suomen kieli haastattelussa ontuu. Suomen kieli on toki tärkeä osa osaamiskokonaisuutta, mutta vain yksi osa, joka kehittyy. Jos et osaa suomea sujuvasti, mutta osaat paljon muuta, kokonaisuuden pitäisi ratkaista.

Suosittelen kokeilemaan, miltä tuntuu kertoa omasta osaamisestaan kielellä, jota ei hallitse hyvin, tilanteessa, joka muutenkin on äärimmäisen jännittävä. Miltä tuntuu, kun pitää hymyillä ja antaa hyvä vaikutelma itsestä samalla, kun yrität kuumeisesti muistaa oikeat sanat – ja niiden oikeat taivutusmuodot.

Miltä tuntuu, kun pitää tehdä häikäisevällä persoonalla vaikutus paikkaan, johon tiedät sopivasi täydellisesti, mutta kielitaidon takia et pysty näyttämään todellista persoonaasi kokonaisuudessaan. On hyvä muistaa, että suomen kielen osaaminen haastattelutilanteessa ei suoraan kerro, kuinka suoriutuu itse työssä.

Toivon, että suomen kielen taito nähtäisiin yhtenä osana osaamista, ja ettei se olisi este tutustua lahjakkaaseen työntekijään. Kielitaito kyllä kehittyy, kun kieltä pääsee käyttämään.

SURULLISINTA ON SEURATA pitkittyneen työttömyyden vaikutuksia. Miten haastavaa toisinaan onkaan tsempata ja pitää yllä toiveikkuutta sekä uskoa työllistymiseen. Mutta vaikka työssäni käyn läpi paljon ikäviäkin tunteita, ilo löytyneestä työpaikasta pyyhkii ne aina hetkessä pois.

”Iloitsen, kun silmiin palaa kadoksissa ollut ilon pilkahdus.”

En iloitse siitä, että onnistuin työssäni. Iloitsen siitä, että ihminen on saanut arvoisensa kohtelun ja tullut hyväksytyksi. Iloitsen siitä, että joku muukin näkee potentiaalin, joka hänessä on ja antaa mahdollisuuden.

Iloitsen suunnattomasti siitä, miten silmiin palaa kadoksissa ollut ilon pilkahdus ja miten ihminen, jonka vierellä olen kulkenut toisinaan pitkän matkan, seisoo edessäni tukevasti omilla jaloillaan. Tiedän, että jalat kantavat ja vievät pitkälle.

Minulle on tärkeää edistää työlläni asioita ja arvoja, joihin uskon. Että työlläni on merkitystä niin yksilö- ja yhteisötasolla kuin yhteiskunnallisesti. Juuri tätä työni Puijolassa on.

Puijola tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja tuntea olevansa osa yhteisöä. Riippumatta mistä tulet, mitä sukupuolta olet, minkä ikäinen olet tai mikä on taustasi. Koska jokainen meistä on arvokas juuri sellaisena kuin on, omana ainutlaatuisena persoonanaan. Ja yhdessä olemme niin paljon enemmän.

Miksikö haluan tehdä tätä työtä? Koska minä tarvitsen tämän työn.

Kirjoittaja työskentelee Puijolan Työlinkissä maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työvalmentajana.