Tarinan sairaala muuttui Setlementti Puijolan ylläpitämäksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi lokakuussa 2015. Tämän jälkeen Tarinassa on asunut yli tuhat turvapaikanhakijaa.

”Olemme tehneet turvapaikanhakijoiden kanssa tärkeimmän, olleet heidän rinnallaan yhden tärkeän elämänjakson. Samalla olemme toteuttaneet setlementtityötä, joka syvimmillään tarkoittaa asennetta, vuorovaikutusta ja tapaa kohdata ihminen”, sanoo Puijolan toiminnanjohtaja Eija Teerineva.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Setlementti Puijolan ylläpitämä Tarinan vastaanottokeskus Siilinjärvellä lopettaa toimintansa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tarinan sulkeutuminen on osa Maahanmuuttoviraston (Migri) sopeutustoimia.

Migrin tavoite on, että vastaanottokeskusten paikkamäärä vastaa tarvetta. Tarvittava paikkamäärä turvapaikanhakijoille on Suomessa laskenut ja laskee arvion mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä noin 1 400:lla. Migri sulkee seitsemän vastaanottokeskusta ja vähentää paikkamäärää kolmessa keskuksessa.

”Pohjois-Savoon syntyi Tarinan toiminnan myötä laaja yhteistyön verkosto ja paljon osaamista turvapaikkaprosessista”, Tarinan johtaja Juha Huttunen ja Eija Teerineva toteavat.

Tarinan sairaalarakennus muuttui vastaanottokeskukseksi lokakuussa 2015, joten se ehtii toimia turvapaikanhakijoiden kotina yli viisi vuotta. Tällä hetkellä Tarinassa asuu 100 turvapaikanhakijaa, joista lähes puolet perheitä. Suurin osa asukkaista on afgaaneja ja irakilaisia. Tarinan kirjoilla on lisäksi 20 turvapaikanhakijaa, jotka asuvat yksityismajoituksessa.

Tarinan sulkeuduttua turvapaikanhakijat muuttavat Siilinjärveltä muihin vastaanottokeskuksiin Migrin antamien ohjeiden mukaan.

Puijolan työntekijöitä on Tarinassa noin 20.

Jäljelle jää arvokas osaaminen

Puijolan toiminnanjohtajan Eija Teerinevan mukaan Tarinan toimintavuodet ovat olleet työntäyteisiä ja opettavaisia.

”Työ turvapaikanhakijoiden kanssa oli alkuun meille kaikille uutta. Haastava työ on opettanut paljon. Kun Pohjois-Savon viimeinen vastaanottokeskus Tarina sulkeutuu, alueelle jää arvokasta osaamista turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta, asiakastyöstä heidän kanssaan sekä ymmärrystä turvapaikkaprosessista ja kotoutumisesta”, Teerineva toteaa.

Hän kiittää laajaa yhteistyön verkostoa, joka on syntynyt Tarinan toiminnan myötä.

”Mukana on ollut iso joukko alueen viranomaisia, yrittäjiä, oppilaitoksia ja järjestöjä. Yhteistyömme on sujunut hyvin. Myös lukuisat vapaaehtoiset ovat rakentaneet siltaa Tarinan asukkaiden ja kuntalaisten välille”, Teerineva toteaa.

Hän palaa syksyyn 2015, jolloin maailman pakolaistilanne muuttui maailmanlaajuisesti ja myös Eurooppaan tuli nopeasti yli miljoona turvapaikanhakijaa.

”Syntyi yhteiskunnallisesti merkittävä käännekohta, jossa saimme olla toimijana mukana.”

”Syntyi yhteiskunnallisesti merkittävä käännekohta, jossa saimme olla toimijana mukana. Päätimme rohkeasti ryhtyä ylläpitämään isoa vastaanottokeskusta. Päätös oli setlementtityön ydintä. Setlementtityö tarkoittaa syvimmillään asennetta, vuorovaikutusta ja tapaa kohdata ihminen”, Teerineva taustoittaa.

Yhteistyötä ja uuden luomista

Myös Tarinan johtaja Juha Huttunen pitää arvokkaana vastaanottokeskuksen toiminnan synnyttämää toimijoiden yhteistyötä koko Pohjois-Savon alueella.

”Työskentely turvapaikanhakijoiden kanssa oli monelle toimijalle uusi asia. On ollut palkitsevaa etsiä ja luoda uusia toimintatapoja sekä jakaa osaamista asiassa”, hän toteaa.

Huttunen painottaa vastaanottokeskuksen henkilöstön työpanosta.

”Saimme Tarinaan osaavan henkilöstön. Yhteistyössä on ollut ilo vahvistaa alueen osaamista ja tietämystä turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta sekä työskentelystä heidän kanssaan.”

”Nyt Tarinan työntekijöillä on erityisosaamista, jota varmasti arvostetaan.”

Tarinassa on koko ajan asunut paljon perheitä, joihin on vajaan viiden vuoden aikana syntynyt yli 30 vauvaa. Kuva Tarinan ala-aulasta.

Puijolan monipuolisen toiminnan myötä turvapaikanhakijoille on luotu kotoutumisen polkua ainutlaatuisella tavalla. Tarinan asukkaat voivat tutustua Puijolan toimintaan jo turvapaikkaprosessin aikana. Myönteisen oleskelupäätöksen jälkeen kotoutuminen on luontevasti jatkunut muun muassa Puijolan Tyttöjen Talolla ja Kompassilla.

”Kun yhdistää Tarinan työntekijöiden ja Puijolan muiden yksiköiden osaamisen, ymmärtää, miksi onnistuimme luomaan Siilinjärvelle toimivan vastaanottokeskuksen”, Huttunen sanoo.

Muistoihin historiallisia hetkiä

Eija Teerineva näkee Tarinan toiminnassa muutakin kuin virallisen turvapaikkaprosessin.

”Tarinan isossa rakennuksessa on syntynyt monta mielenkiintoista tarinaa. Olemme saaneet kulkea useiden henkilöiden, isien, äitien ja lasten rinnalla heidän merkittävässä elämäntilanteessaan. Tarinan äideille on esimerkiksi syntynyt Kuopiossa yli 30 vauvaa.”

Juuri rinnalla kulkeminen on Teerinevan mukaan setlementtityön ydintä myös vastaanottokeskustoiminnassa.

”Olemme tehneet sen tärkeimmän, olleet asukkaiden rinnalla yhden tärkeän elämänjakson. Samalla olemme toteuttaneet setlementtityötä, joka syvimmillään tarkoittaa asennetta, vuorovaikutusta ja tapaa kohdata ihminen.”

Opiskelua ja työntekoa painotettu

Tarinan vastaanottokeskuksen toimintaa on alusta asti ohjannut kotouttava työote, Juha Huttunen korostaa.

”Tavoitteemme on ollut sopeuttaa turvapaikanhakijoita suomalaiseen yhteiskuntaan.”

”Tavoitteemme on ollut sopeuttaa turvapaikanhakijoita suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin mahdollisimman varhain jo silloin, kun turvapaikkaprosessi vielä on kesken”, Huttunen sanoo.

Toinen tärkeä asia on ollut kannustaa asukkaita opiskelemaan, työskentelemään ja oppimaan mahdollisimman paljon uutta.

”Vaikka tulevaisuus on ollut epävarma, opiskelu on tuonut arvokasta tietoa ja kokemusta. Kotimaahansa palaavat turvapaikanhakijat voivat hyödyntää osaamistaan siellä. Oleskeluluvan saaneet kotoutuvat nopeammin yhteiskuntamme aktiivisiksi jäseniksi.”

Myös Huttunen haluaa muistaa vastaanottokeskuksen toiminnassa inhimillisen puolen.

”Monta tarinaa ja tilannetta on koettu. Tarina on ollut koti yli tuhannelle turvapaikanhakijalle.”