Jenny Keilonen on itse välttynyt somessa ikäviltä kokemuksilta. ”Mutta hämmästelen, millaista kielenkäyttöä verkossa käytetään. Nuoret tarvitsevat paljon lisää tietoa siitä, että ahdistelu netissä ei ole oikein eikä sitä tarvitse sietää”, hän toteaa.

Puijolan uusimmalla työntekijällä Jenny Keilosella on viesti nuorille, jotka ovat kokeneet häirintää somessa. ”Ahdistelua ei tarvitse sietää. Pitäkää kiinni oikeuksistanne ja kertokaa kokemuksistanne”, hän rohkaisee.

Teksti ja kuva: Katja Hedberg

Jenny Keilonen liittyi Puijolan Tyttöjen Talon tiimiin ja työskentelee nyt ohjaajana ”Sua varten somessa” -hankkeessa. Siinä ammattilaiset tarjoavat tukea 12–21-vuotiaille, jotka ovat kokeneet somessa seksuaalista häirintää tai kaltoinkohtelua. Tuttuun Puijolan tapaan istutimme Keilosen Puijola-tenttiin, ja esitimme hänelle tasan tusina kysymystä.

Jenny Keilonen, kuka olet?
Olen 32-vuotias kuopiolainen yhteisöpedagogi ja intohimoinen tasa-arvon kannattaja, sillä ihmisoikeuskysymykset ja myös eläinten oikeudet ovat minulle tärkeitä asioita. Hallitsevin luonteenpiirteeni on rauhallisuus, mutta tarpeen vaatiessa minusta löytyy myös jääräpäisyyttä.

Mistä tulet?
Olen opiskellut Joensuussa ja kahteen otteeseen Jyväskylässä, jossa tein myös yrittäjyysopintoja. Koska perhe ja ystävät ovat Kuopiossa, paluu kotikaupunkiin tuntui luontevalta ja houkuttavalta.

Tehtäväsi Setlementti Puijolassa ja Tyttöjen Talolla?
Työskentelen Sua varten somessa -hankkeessa. Kehitämme nuorisotyötä verkossa eri alustoilla. Tuemme nuoria, jotka ovat kokeneet somessa häirintää tai ahdistelua. Verkossa on valitettavan paljon tapauksia, joissa täysi-ikäinen ahdistelee alaikäistä. Siksi teemme paljon yhteistyötä myös poliisin ja lastensuojelun kanssa.

”Nuorilta tulee kiitosta, että onneksi myös somessa voi tavata turvallisia aikuisia.”

Miksi Sua varten somessa -hanketta tarvitaan?
Some on ilmiönä vielä sen verran tuore, että alan ammattilaisia toimijoita on siellä yhä vähän. Nuorilta tuleekin kiitosta, että onneksi myös somessa voi tavata turvallisia aikuisia. Haluamme lisätä nuorten ymmärrystä siitä, ettei ahdistelu verkossa ole normaalia eikä sitä tarvitse sietää. Nuoret tarvitsevat tietoa myös siitä, millaisesta kohtelusta voi ja pitää tehdä rikosilmoitus. Toivomme, että ajan myötä työmme voisi suitsia myös häirintää ja huonoa käytöstä somessa.

Millä meiningillä olet tarttunut uuteen työhösi?
Vauhdikkaasti! Työskentelin kolme päivää yhdessä edeltäjäni Tiina Hakkaraisen kanssa. Sen jälkeen päivystin jo yksin iltavuorossa ja pääsin heti konkreettiseen asiakastyöhön. Tapasin TikTokissa nuoren, joka kertoi saamistaan ahdistavista viesteistä. Keskustelujemme jälkeen hän kiitti, että jaksoin kuunnella ja tukea. Olen uudesta työstäni innoissani. Saan oppia uutta, ja käyttää osaamistani. Tukemalla tyttöjä voin olla toteuttamassa tasa-arvoa. Valitettavasti nimittäin näyttää, että somekiusaaminen on vahvasti sukupuolittunut asia.

Jännittikö uusi työ?
Hiukan. Vaikka muutos innostaa, niin aina se myös jännittää.

”Minusta piti tulla opettaja. Nyt teen yhteistyötä koulujen kanssa, se on upeaa.”

Odotuksesi uudesta työstäsi?
Tämä on ensimmäinen hanketyöni, joten varmasti edessä on uusia ja mielenkiintoisia kokemuksia. Hankkeeseemme liittyy myös kouluttamista, ja siitä olen innoissani. Minusta piti alun perin tulla opettaja. Nyt pääsen tekemään yhteistyötä koulujen kanssa, se on upeaa.

Vahvuutesi verkkomaailmassa?
Rauhallisuus. En hätäänny, vaikka eri alustoilla on menossa monta keskustelua yhtä aikaa. Pystyn priorisoimaan asiat ja tekemään yhden työn kunnolla loppuun.

Mitä töitä teit aiemmin?
Työskentelin pitkään lastensuojeluissa Jyväskylässä ja Kuopiossa. Jyväskylässä tein kriisityötä, joka oli hyvin opettavaista. Kuopiossa olin mukana myös perhekuntoutuksessa. Tästä on nyt hyötyä, sillä Sua varten somessa -hankkeessa keskustelemme myös nuorten vanhempien kanssa. Ennen Puijolaan tuloa työskentelin Tukeva-säätiössä ammatillisessa kuntoutuksessa olevien nuorten kanssa.

Valitettavasti näyttää, että somekiusaaminen on vahvasti sukupuolittunut asia.

Omat ihanimmat ja kauheimmat somekokemuksesi?
Ihaninta on, että asuessani muualla kuin Kuopiossa pystyin somessa pitämään yhteyttä läheisteni kanssa. Olen välttynyt karuilta kokemuksilta, mutta keskustelupalstoja ja kommenttikenttiä lukiessa hämmästelen, miksi kielenkäyttö on niin julmaa ja rumaa ja kuinka jopa rasistiset kommentit pääsevät verkkoon läpi.

Mitä Jenny Keilonen tekee, kun hän ei ole töissä?
Elän uusioperheen arkea. Vietän aikaa ystävieni kanssa. Minulla on myös koira, joka vie osansa vapaa-ajastani. Aina kun ehdin, harrastan ilmajoogaa.

Mitä terveisiä lähetät nuorille, jotka ovat kokeneet somessa jotain ikävää?
Älkää jääkö yksin ajatustenne kanssa, vaan kertokaa kokemuksistanne. Ahdistelu verkossa ei ole oikein. Pitäkää kiinni omista oikeuksistanne. Ja tulkaa juttelemaan! Tavoitatte minut ja Sua varten somessa -hankkeen muut työntekijät nimimerkillä @suavarten_official. Päivystämme Instagramissa ja TikTokissa arkisin, myös illalla. Pidetään yhteyttä!