Tyttöjen Talon johtaja Johanna Luomala nostaisi mieluusti perinteisten, miespuolisten supersankarien joukkoon muun muassa Peppi Pitkätossun, Pikku Myyn, Minna Canthin ja Tarja Halosen. (Kuva: Katja Hedberg)

Puijolan Tyttöjen Talo 10 vuotta: Johtaja Johanna Luomala ei koskaan käännä katsetta pois edessäsi. Sillä rajaton mielikuvitus ja uteliaisuuden tuntosarvet ovat hänen supervoimansa.

Setlementti Puijolan Tyttöjen Talo Kuopiossa täyttää huhtikuussa 2021 kymmenen vuotta. Juhlistamme Talon kymmenvuotista upeaa toimintaa muun muassa juttusarjalla, jossa Talon kaikki työntekijät pohtivat vuorollaan sankaruutta ja supervoimia – ja niiden tarpeellisuutta. Tietysti he paljastavat myös oman supervoimansa.

Juttusarjan aloittaa Tyttöjen Talon johtaja Johanna Luomala.

”Näkymättömät tuntosarveni tärisevät uteliaisuudesta kaiken uuden edessä.”

Mikä on sinun supervoimasi?
Vahvaksi naamioitunut herkkyys ja näkymättömät uteliaisuuden tuntosarvet ohimoillani. Tarkoitan herkkyyttä asettua tilanteeseen kuin tilanteeseen, vahvasti näkyvänä tai näkymättömänä, mustavalkoisena tai sateenkaaren väreissä. Näkymättömät tuntosarveni tärisevät uteliaisuudesta kaiken uuden edessä. Tuntosarvien tärinä välittyy sisäelimiini saakka, ja supervoimani heräävät eloon. Supervoimani näyttäytyy myös rajattomana mielikuvituksena, jossa syntyy uudenlaisia tapoja olla suhteessa maailmaan sekä tuottaa toisenlaisia ulottuvuuksia ja todellisuuksia, joista ammentaa elämän eliksiiriä.

Miksi supervoimaasi tarvitaan?
Tarvitsen supervoimaani, jotta voin tuntea eläväni ja jotta uskallan ja jaksan asettua rohkeasti ihmisten puolelle. Tarvitsen sitä myös, koska haluan antaa elämän virrata rajoituksitta mieleeni ja kehooni.

Kuka on sinun supersankarisi?
Minun supersankarikäsitykseni on, että jokaisessa universumin olennossa ja eläväisessä on supersankaruutta. Toki ihailen ihmisiä, joilla on avoin mieli ja kunnioittava suhde elämään. Ihailen myös ihmisiä, jotka elävät ennakkoluuloitta asettumatta kenenkään yläpuolelle. Ihmiset, jotka tunnustavat ja tunnistavat itsessään epävarmuutta, keskeneräisyyttä ja elämän rajallisuutta, herättävät minussa elämää, nöyryyttä ja uteliaisuutta. Supersankareiksi mielessäni piirtyvät myös ihmiset, jotka eivät pelkää elämää. Ja he, jotka näkevät iloa ja mahdollisuuksia pimeimmässäkin myrskysäässä.

”Näen joka päivä sankaruutta Tyttöjen Talollamme.”

Minkälaista sankaruutta näet Tyttöjen Talolla?
Näen joka päivä sankaruutta talollamme. Jokaisessa meissä asuu sankari ja sankaruutta. Emme välttämättä ole tutustuneet siihen vielä. Tehtävämme työssämme on nähdä jokaisen oma sankaruus ja houkutella sitä esiin, kun on sen aika. Tehtävämme ei ole määritellä mitä tai minkälaista se on. Tehtävämme on asettua suhteeseen, ja lähteä yhdessä matkalle oppimaan, kokemaan ja tutkimaan yhteistä todellisuutta, määrittelemättä matkaamme etukäteen.

Minkälaisia supervoimia toivoisit Teräsmiehelle, Hämähäkkimiehelle, Batmanille ja James Bondille?
En tiedä, ovatko he kaikki miehiä, mutta kuvittelen niin. Toivonkin, että luettelossa olisivat Peppi Pitkätossu, Pikku Myy, Liisa Ihmemaassa, Minna Canth, Tarja Halonen ja muutama muu. Voisin järjestää heille teekutsut Hullun Hatuntekijän kanssa. Voisimme miettiä, kuinka maailma muuttuu paremmaksi meille kaikille. Voisimme miettiä myös, kuinka vahvistaa jokaisen omaa supersankaruutta ja kokemusta, jotta jokaisen oma kokemus supersankaruudesta ja supersankarin elämästä on totta ja arvokasta. Ehkä kehittäisimme myös rokotteen, jonka avulla voisimme ymmärtää toisiamme edes hetken, puhua samaa kieltä, asettua toistemme asemiin ja ratkaista epäoikeudenmukaisuuden probleemia.

”Tyttöjen sankaruudesta valitettavasti ei ole juurikaan kirjoitettu.”

Onko poikien sankaruus erilaista kuin tyttöjen sankaruus?
Historian kirjoituksissa kyllä. Tyttöjen sankaruudesta valitettavasti ei ole juurikaan kirjoitettu. Mielestäni on olemassa omanlaista sankaruutta. Jako tyttöjen ja poikien sankaritarinoihin on kovin konservatiivinen ja poissulkeva. Haluaisin kaivaa esiin ja tunnustaa jokaisen sankaruuden sukupuoleen katsomatta.

Puijolan Tyttöjen Talo on toiminut kymmenen vuotta. Mikä on Talon tärkein tavoite seuraavan vuosikymmenen aikana?
Maailmaa syleilevä tavoite olisi, että voisimme elää yhdenvertaisemmassa maailmassa kymmenen vuoden päästä. Merkityksellisyys elämään syntyy suhteessa toisiin ihmisiin, joten toivon, että kymmenen vuoden päästä ymmärrämme yhteisöllisen ihmiskäsityksen paremmin, ja että yhteisölliset ratkaisut ovat itsestään selviä ilman, että niitä tarvitsee aina perustella.

”Jokaisena arkena saan voimaa siitä, kun katson toista ihmistä silmiin.”

Mistä ammennat voimaa?
Kirjoitetuista teksteistä, esteettisistä elämyksistä, oivalluksista, rytmistä, kehollisista kokemuksista ja liikkeestä. Jokaisena arkena saan voimaa myös siitä, kun katson toista ihmistä silmiin. Silloin tiedän, mistä elämäni merkityksellisyys koostuu.

Kenelle lähetät oman Voimaterveisesi?
Sateenkaaren värisiä kukkasia ja voimaterveiset Putinille naapuriin.

Seuraava Tyttöjen Talon 10-vuotisjuhlajuttu julkaistaan verkkosivullamme ensi perjantaina 29.1. Silloin oman supervoimansa paljastaa seksuaaliterapeutti Anna Korhonen.