Istumme Jonen kanssa Tukikeskus Mahkun ja Kuopion Asumisneuvonnan tiloissa Puijokadulla, jossa järjestetään Asunnottomien yön tapahtumaa, jossa Jone esiintyy ilmaiseksi.

  • Tiedän, että olen vähän outo. Olen sellainen kulttuurin Robin Hood. Ymmärrän, millaista on olla musiikin kuluttaja, jolla ei ole rahaa. Haluan, että köyhät voivat saada livemusiikkia ilmaiseksi. Taide kuuluu kaikille, Jone sanoo.

Hän on tullut tutuksi monelle kuopiolaiselle viimeisen kolmen vuoden aikana, kun hän on ollut katusoittajana. Tie musiikin ja esiintymisen pariin ei ole kuitenkaan ollut helppo syntyjään aralle Jonelle. Kolmannella luokalla opettaja sanoi, että sinusta ei tule koskaan soittajaa.

  • ­Kärsin nuorena paniikkihäiriöstä ja jouduin opettelemaan esiintymisen. Parinkymmenen kerran jälkeen alkoi helpottaa. Nyt olen valinnat tällaisen taiteilijan elämän. Minä olen todella onnellinen, vaikka rahaa ei ole paljon. En aio ikinä mennä ”oikeisiin töihin”.

Jonen elämäntehtävä on soittaa kadulla musiikkia kaikille. Häntä edelleen hämmentää, että hän saa soittamisesta myös rahaa. Joskus sitä antavat myös kovaa elämää nähneet kadunmiehet tai – naiset. Vastavuoroisesti Jone antaa soittamisesta saamiaan rahoja joskus niitä enemmän tarvitseville.

  • ­Kadulla tuetaan toinen toisiamme. Minäkin olen köyhä, mutta todella onnellinen.

Jone aloittaa soittamisen Hectorin kappaleella ”Kuinka voit väittää”.

Näitkö vanhan miehenJoka kärryjänsä työntääNiihin kamaa haaliiMikä muilta yli jääSilmissään vain menneisyyttä

Kappale saa Jonen herkistymään. Hän oli sopinut kaduilla eläneen Penan kanssa, että he soittaisivat kappaletta yhdessä kesällä. He ehtivät harjoitella jonkin aikaa, kunnes tuli talvi.

  • ­Näin Penan ja hän kertoi, että akut ovat vähissä. Hieman sen jälkeen Pena kuoli, ja yhteinen keikka jäi soittamatta. ”Kuinka voit väittää” olisi pitänyt soittaa yhdessä.

Katusoittajana Jone on nähnyt katukulttuurin ja -elämän läheltä. Kesällä hän soittaa neljänä päivänä viikossa. Viime kesänä tutuksi tulivat mm. Joensuu, Jyväskylä ja Mikkeli Kuopion lisäksi.

Talvella hän tarjoaa musiikkiaan kolmannen sektorin paikkoihin, kuten vanhainkoteihin.

  • ­Parasta tässä on on, että saa toteuttaa oma taiteilijuutta.

Uransa aikana hän on ehtinyt törmätä moniin julkisuudesta tuttuihin muusikoihin, ja tarinoita riittää.

  • ­Joel Hallikainen kävi torilla kehumassa, että hänkin aloitti katusoittajana ja J. Karjalaisen kitaristilta sain plektran.

Pidempi tarina liittyy Paula Vesalaan, joka haki nuorena Jonen bändiin. Bändissä kuitenkin todettiin, että Vesala voisi olla hyvä taustalaulaja, mutta ei osaa soittaa riittävästi. Vesala ymmärsi yskän eikä ei päätynyt bändiin, mutta muutti Helsinkiin ja loppu on historiaa.

  • ­Paulalle oli varmasti parempi näin päin. Meidän kanssamme elämä olisi saattanut mennä eri tavalla.

Jonella on haaveena, että ensi kesänä hän lähtisi soittamaan johonkin suurkaupunkiin esimerkiksi Berliiniin tai Lontooseen.

  • ­Uskon, että saisin soittamisella rahat matkalippuun ja asumiseen, Jone sanoo.

Tänä vuonna hänellä on takana 111 keikkaa ja vauhtia on tarkoitus kiihdyttää ensi vuonna. Tavoite on 150.

Mahkun ja Kuopion asumisneuvonnan järjestämässä tapahtumassa kävi Asunnottomien yönä noin 30 henkilöä.

Ilta oli lämminhenkinen ja tapahtuma onnistunut. Jonen musiikki ja läsnäolo olivat illan sydän. Moni kävijä uskaltautui Jonen kannustamana laulamaan mikin ääreen ensimmäistä kertaa elämässään.

Tapahtumassa korostui Kuopion Setlementti Puijolan toiminnan ydin, ihmisen kohtaaminen tasavertaisesti.

Kari Angeria