Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mistä sana setlementti tulee ja mitä se tarkoittaa?

Sana on suora lainaus englanninkielisestä sanasta settlement, to settle. Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista sekä sovittamista.

2. Milloin ja miten setlementtityö rantautui Suomeen?

Setlementtiliike ulottui Suomeen ensi kerran 1890-luvulla, kun opettaja, toimittaja ja kansalaisaktiivi Alli Trygg-Helenius perusti Helsingin Kallioon Kansankodin. Toinen uranuurtaja oli pappi Sigfrid Sirenius, joka sai setlementtikipinän toimiessaan Lontoossa merimiespappina 1900-luvun alussa. Pysyvästi liike asettui maahamme sisällissodan jälkikuohuissa 1918. Tuolloin perustettiin Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, joka myöhemmin sai nimekseen Suomen Setlementtiliitto.

Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin vuonna 1919 Helsingin Kallioon. Seuraavina vuosina työkeskuksia eli setlementtejä perustettiin muun muassa Viipuriin, Tampereelle, Kemiin ja Rovaniemelle. Työmuotoja olivat nuorisotyö, lastentarhat ja eri kansalaisryhmiä yhdistämään tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet.

3. Mikä on setlementtiliikkeen suhde uskontoon ja politiikkaan?

Setlementtiliike on kirkollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Setlementtiliike ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Työntekijät, asiakkaat ja vapaaehtoiset edustavat eri uskontokuntia ja kulttuureja.

4. Miksi kaikkien paikallisten setlementtien nimet ovat erilaisia?

Setlementtiliike on aina ollut, Suomessa ja kansainvälisesti, vahvasti paikallinen liike. Jokainen setlementti on itsenäinen yhdistys, joka kuuluu liikkeen Suomen kattojärjestöön Setlementtiliittoon. Itsenäisinä yhdistyksinä setlementit ovat luoneet itselleen paikallisen ilmeen ja nimen, joka monella paikkakunnalla liittyy setlementin ylläpitämään kansalais- tai kansanopistoon.

5. Onko myös Puijola poliittisesti ja kirkollisesti sitoutumaton?

Kyllä. Teemme paikallisesti Kuopiossa ja Siilinjärvellä työtämme setlementtien arvojen ohjaamalla tavalla.

6. Miksi Puijola ylläpitää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta?

Maailman muuttunut pakolaistilanne ulottui vuonna 2015 myös Suomeen. Kyseessä oli iso globaali muutos, joka toi Suomeen nopeasti yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Oli itsestään selvää, että halusimme aktiivisesti mukaan isossa yhteiskunnallisessa muutostilanteessa.

Olemme tehneet pitkään monikulttuurista työtä, joten muualta tulleet erilaiset ihmiset eivät ole meille uhka tai pelottava asia vaan jatkumoa omalle työllemme. Myös maahanmuuttajien kotouttaminen on pitkään ollut osa työtämme. Olemme tottuneet rakentamaan siltaa suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välille. Kotoutumistyö turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien kanssa jatkuu pitkään, eikä tätä kukaan pysty tekemään yksin. Halusimme tuoda tärkeään työhön omaa osaamistamme.

Kun pakolaistilanne muuttui vuonna 2015, ilmapiiri Suomessa oli hetkittäin ennakkoluuloinen tulijoita kohtaan. Halusimme olla vaikuttamassa ilmapiiriin ja asenteisiin. Asioihin voi vaikuttaa vain, kun on rohkeasti mukana asioiden ytimessä.

Suomi kansainvälistyy koko ajan. Tässä muutoksessa Puijola haluaa olla omalta osaltaan mukana.

Setlementtityötä tehdään ihmisten kanssa siellä, missä hätä on suurin ja missä tarvitaan apua, joka ei tule ylhäältä alaspäin eikä tee ratkaisuja apua tarvitsevan ihmisen puolesta. Setlementit ovat aina olleet mukana siellä, missä tarvitaan rinnalla kulkijaa, kehittäjää ja innostajaa.

7. Kuinka Puijola pääsi mukaan vastaanottokeskustoimintaan?

Laajat yhteistyöverkostomme mahdollistivat sen, että meihin ja osaamiseemme luotettiin niin Kuopion ja Siilinjärven kaupunkien ja Maahanmuuttoviraston taholta. Vastaanottokeskusten toiminnasta iso kiitos kuuluu myös isolle vapaaehtoisten joukolle. Ilman heitä keskusten toiminnan käynnistäminen ei olisi toteutunut niin nopealla aikataululla.

Vapaaehtoiset ovat aina olleet tärkeä osa Puijolaa. Alun perin Puijola onkin vapaaehtoisten, setlementtiliikkeeseen sidoksissa olleiden ihmisten perustama.

8. Haluan vapaaehtoiseksi Puijolaan. Kuinka se onnistuu?

Hienoa, että haluat työhömme mukaan! Ole suoraan yhteydessä siihen yksikköön, joka sinua kiinnostaa. Sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron löydät yhteystiedoistamme.

9. Olen paljasjalkainen kuopiolainen. Saanko silti tulla Kompassiin ja viettää siellä aikaa?

Ilman muuta! Kompassin kävijöistä kolmasosa on kantasuomalaisia. Kompassi on paikka, jossa juuri suomalaiset ja maahanmuuttajat voivat luontevasti kohdata, toimia yhdessä sekä synnyttää näin tärkeitä kotoutumisen polkuja.