Tietoa vastaanottokeskuksista

Kaksi keskusta avattiin syksyllä 2015

Kun Suomeen alkoi tulla vuonna 2015 aiempaa selvästi enemmän pakolaisia, Kuopion Setlementti Puijola reagoi tilanteeseen hyvin nopeasti.

Puijola avasi syyskuussa 2015 turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen Kuopion Leväselle sekä lokakuussa 2015 vastaanottokeskuksen Siilinjärvelle Tarinaan.

Huhtikuussa 2016 Leväsen yksikkö muuttui Maahanmuuttoviraston päätöksellä vastaanottokeskukseksi.

Toukokuun lopussa 2016 Maahanmuuttovirasto supisti vastaanottokeskusten verkostoa. Päätöksen myötä myös Leväsen keskus päätettiin sulkea.

Levänen tyhjeni lokakuussa 2016

Leväsen keskuksessa asui parhaimmillaan yhtä aikaa 170 turvapaikanhakijaa. Yhteensä Leväsen kirjoilla oli vuoden aikana 370 asiakasta, kun mukaan lasketaan Kuopiossa yksityismajoituksessa olevat turvapaikanhakijat.

Viimeiset asukkaat muuttivat Leväseltä pois 27.10.2016. Osa asukkaista muutti Tarinan vastaanottokeskukseen Siilinjärvelle, jossa enimmillään on asunut noin 340 turvapaikanhakijaa. Tällä hetkellä asukkaita on noin 180. Tarinan keskuksen kirjoilla on lisäksi noin 60 yksityismajoituksessa olevaa turvapaikanhakijaa.

Tarinan asukkaissa on paljon perheitä. Alaikäisiä lapsia sekä nuoria on lähes 70. Turvapaikanhakijat ovat kotoisin muun muassa Irakista, Afganistanista, Syyriasta, Libanonista ja Somaliasta.

Migri vähensi Tarinan majoituspaikkoja

Maahanmuuttoviraston toimeksiannon mukaan Tarinassa on ollut turvapaikanhakijoille 300 majoituspaikkaa. Vastaanottokeskusten sulkemisten ja majoituspaikkojen vähentämisen myötä Puijola tarjoaa Tarinan vastaanottokeskuksessa majoituspaikkoja nyt 200 turvapaikanhakijalle.

Usein kysyttyä

Miksi Puijola ylläpitää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta?

Maailman muuttunut pakolaistilanne ulottui vuonna 2015 myös Suomeen. Kyseessä oli iso globaali muutos, joka toi Suomeen nopeasti yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Oli itsestään selvää, että halusimme aktiivisesti mukaan isossa yhteiskunnallisessa muutostilanteessa.

Olemme tehneet pitkään monikulttuurista työtä, joten muualta tulleet erilaiset ihmiset eivät ole meille uhka tai pelottava asia vaan jatkumoa omalle työllemme. Myös maahanmuuttajien kotouttaminen on pitkään ollut osa työtämme. Olemme tottuneet rakentamaan siltaa suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välille. Kotoutumistyö turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien kanssa jatkuu pitkään, eikä tätä kukaan pysty tekemään yksin. Halusimme tuoda tärkeään työhön omaa osaamistamme.

Kun pakolaistilanne muuttui vuonna 2015, ilmapiiri Suomessa oli hetkittäin ennakkoluuloinen tulijoita kohtaan. Halusimme olla vaikuttamassa ilmapiiriin ja asenteisiin. Asioihin voi vaikuttaa vain, kun on rohkeasti mukana asioiden ytimessä.

Suomi kansainvälistyy koko ajan. Tässä muutoksessa Puijola haluaa olla omalta osaltaan mukana.

Setlementtityötä tehdään ihmisten kanssa siellä, missä hätä on suurin ja missä tarvitaan apua, joka ei tule ylhäältä alaspäin eikä tee ratkaisuja apua tarvitsevan ihmisen puolesta. Setlementit ovat aina olleet mukana siellä, missä tarvitaan rinnalla kulkijaa, kehittäjää ja innostajaa.

Kuinka Puijola pääsi mukaan vastaanottokeskustoimintaan?

Laajat yhteistyöverkostomme mahdollistivat sen, että meihin ja osaamiseemme luotettiin niin Kuopion ja Siilinjärven kaupunkien ja Maahanmuuttoviraston taholta. Vastaanottokeskusten toiminnasta iso kiitos kuuluu myös isolle vapaaehtoisten joukolle. Ilman heitä keskusten toiminnan käynnistäminen ei olisi toteutunut niin nopealla aikataululla.

Vapaaehtoiset ovat aina olleet tärkeä osa Puijolaa. Alun perin Puijola onkin vapaaehtoisten, setlementtiliikkeeseen sidoksissa olleiden ihmisten perustama.

Vastaanottokeskuksen toimintaa rahoittaa Maahanmuuttovirasto.