Työssämme olemme yhteydessä vähintään yhden perheen kanssa joka päivä; usein yhteydenpitoa ja kohtaamisia on useita saman päivän aikana. Näissä kohtaamisissa ja käydyissä keskusteluissa olemme havainneet hämmästyttävän monenlaista suhtautumista lapsen koulunkäyntiin ja ylipäätään uuteen paikkaan asennoitumisessa. Olemme näitä erilaisia suhtautumistapoja pohtineet aina välillä myös omassa pienessä tiimissämme, eli Jennin ja Delian tehotiimissä 😉 Näissä omissa keskusteluissamme olemme löytäneet joitain selittäviä tekijöitä ja jaamme niistä osan nyt teille!
Koska kyseessä on ihminen, on tärkeää ymmärtää, ettei ole yhtä oikeaa tapaa suhtautua asiaan. Se miten me suhtaudumme asiaan, miten me koemme asian, on meidän subjektiivinen kokemus – toiselle sama asia voi olla hyvinkin erilainen kokemus. Jokaisella meillä on oma katsontakanta ja oma näkökulma ja sen kunnioittaminen on tärkeää, erityisesti yhteistyön näkökulmasta katsottuna. Olemme havainneet, että näissä suhtautumistavoissa on myös perheen sisäisiä eroja; äiti voi nähdä asian näin ja isä aivan toisinpäin. Mielenkiintoista, eikö!
Mitkä sitten vaikuttavat vanhempien suhtautumisiin? Yksi iso asia on tiedon puute; se ettei vanhemmilla ole aiempaa tietoa meidän koulujärjestelmästä. Valmistava luokka on monelle täysi mysteeri; ihmettelyä siitä, miksei voi mennä suoraan omanikäisten luokalle ja jatkaa oppimista siitä, mihin on kotimaassa jäänyt. Tässä yhteydessä tarkemmin avattu mahdollisuus uuden kielen oppimiseen rauhassa on avannut monen silmät. Olemme auttaneet perheitä ymmärtämään, miten valmistavan luokan opetus tapahtuu ja miten valmistavasta siirrytään vuoden jälkeen perusopetukseen. Näitä keskusteluita käydään sekä vanhempien että lasten ja nuorten kanssa, yhdessä ja erikseen. Valmistavassa luokassa tapahtuva opetus on kiinnostava konsepti kaikkein osallisten näkökulmista katsottuna ja monet vanhemmat ovat onneksi käyttäneet hyödyksi Delian kutsua tulla seuraamaan oman lapsen luokan opetusta. Monien vanhempien ymmärrys on lisääntynyt, kun he ovat päässeet konkreettisesti näkemään, mitä luokassa tapahtuu ja miten kieltä opitaan.
Yhtälailla myös esimerkiksi epäluottamus koulujärjestelmää kohtaan, kulttuurierot ja erilaiset kasvatuskäsitykset sekä vieras palvelujärjestelmä ovat selittäviä tekijöitä vanhempien suhtautumisiin lapsen koulunkäyntiin liittyen. Olemme kohdanneet perheitä, joiden lapset ovat käyneet koulua kotimaassa sisäoppilaitoksessa sekä perheitä, joiden lapset eivät ole voineet turvallisuuden vuoksi käydä lainkaan koulua. Olemme kohdanneet lapsia, joiden koulunkäyntiä on varjostanut huoli kotimaan turvallisuudesta sekä lapsia, joilla koulupäivään on sisältynyt jatkuva pelko väkivallasta. Tällaisissa tilanteissa on ollut tärkeää pysähtyä ja kuunnella perheen tarinaa, luoda turvallinen tila kertoa ja avata omia näkökulmia. Näissä keskusteluissa keskitymme kuunteluun ja oman ymmärryksen lisäämiseen – jokainen tarina on myös meille oppimismatka toiseen kulttuuriin. Niin näissä, kuin kaikissa muissakin tapaamisissa kaikki lähtee liikkeelle kohtaamisesta.
Kotoutumisen vaihe voi myös vaikuttaa perheen kykyyn vastaanottaa ja sisäistää. Kotoutumisen vaiheita olemme pohtineet pariinkin otteeseen perhekerhossa ja saaneet aikaiseksi kivaa keskustelua. Jokaisen perheenjäsenen kotoutumisen vaihe voi olla eri ja sen huomioiminen keskusteluissa on tärkeää. Rauhalliset keskustelut ja ajan antaminen kysymyksille ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta voimme lisätä perheiden ymmärrystä koulujärjestelmäämme ja uutta kulttuuria kohtaan. Meillä ei ole takataskussa oikeita vastauksia, vaan keskitymme tapaamisilla olemaan läsnä ja kohtaamaan perheen aidosti. Jaamme perheille omia kokemuksiamme ja tietoa koulujärjestelmästä ja pyrimme siten lisäämään ymmärrystä ja luottamusta välillemme.
Olemme kiitollisia saadessamme olla mukana tapaamiemme perheiden kotoutumisen polulla!
Yhdessä kasvaen eteenpäin!
Delia ja Jenni
Yhdessä kasvaen -hanke saa rahoituksen Euroopan unionin AMIF-rahastosta. AMIF on EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahasto. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualueen kanssa.
