Perhekerhosta kajahtaa

Moikka,

Tammikuu on jo takana, mutta don’t worry pakkaspäivät ovat vielä edessä! Ajattelimme nyt kertoa teillä, mitä kaikkea olemme tammikuussa puuhailleet perhekerhossa ja avaamme myös vähän, mitä meillä on kevään aikana suunnitelmissa.

Perhekerho kokoontui tammikuussa kolme kertaa. Vuoden ensimmäisellä kohtaamisella 14.1.2026 vaihdoimme ensin luonnollisesti joululoman aikaisia kuulumisia ja syvennyimme kahdessa kulttuurissa kasvamiseen. Keskustelimme, mitä eroa on separaation, assimilaation, marginalisaation ja integraation eroista. Tämä voi olla vaikea aihe ymmärtää myös suomalaisille, joten tässä lyhyet avaukset.

Separaatiolla tarkoitetaan erottamista tai eristäytymistä, ja sillä viitataan prosessiin, jossa jokin tai joku erotetaan muista ryhmistä, esimerkiksi kulttuurisesti vähemmistön vetäytymiseen valtaväestöstä.  Assimilaatio tarkoittaa yleisesti sulautumista, mukautumista tai samankaltaistumista, sillä viitataan vähemmistön sulautumiseen enemmistökulttuuriin (kieli, tavat). Marginalisaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöt tai ryhmät jäävät yhteiskunnan perusrakenteiden, kuten talouden, koulutuksen tai päätöksenteon ulkopuolelle. Marginalisaatio ilmenee sosiaalisena syrjäytymisenä, taloudellisena epävarmuutena ja heikentyneinä elinmahdollisuuksina. Marginalisaation taustalla voivat olla kulttuuriset, sosiaaliset tai taloudelliset tekijät, jotka heikentävät hyvinvointia. Sosiaalinen integraatio eli kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan samalla kun ympäröivä yhteisö muuttuu. Se tarkoittaa osallisuuden saavuttamista, kielen oppimista, työllistymistä ja uusien kulttuuristen tapojen omaksumista. Integraatio pyrkii syvempään inkluusioon, jossa yksilö on kiinteä osa yhteisöä.

Kahdessa kulttuurissa kasvamiseen liittyen pohdimme vanhempien kanssa myös, miten vanhemmat voivat tukea ja ohjata lasta kulttuurien välissä ja kannustimme vanhempia keskustelemaan omista kokemuksistaan ja omista arvoista lapsen kanssa. Yhdeksi tärkeäksi keskusteluksi nousi oman äidinkielen puhuminen ja miten tärkeää perheen on säilyttää yhteinen kieli, vaikka toisaalta myös tärkeää on oppia suomen kieli. Monet vanhemmat kertoivat opiskelevansa yhdessä lapsen kanssa suomea ja tähän myös kannustimme; yhdessä opiskelusta muotoutuu helposti perheen oma rutiini ja kiva yhdessäolon hetki.

21.1.2026 syvennyimme lasten oikeuksiin sekä vanhemman oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tällä kerralla kävimme läpi YK:n lasten oikeuksien sopimusta ja sitä, miten vanhemmat ovat vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä. Keskustelimme siitä, miten rajat luovat lapsille turvaa ja vanhemmilla on vastuu opettaa lapsille tasa-arvoisen suhtautumisen toisiin ihmisiin. Kerroimme vanhemmille lapsen oikeudesta mielipiteeseen ja siitä, miten aikuisen on huomioitava lapsen mielipide hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Muistutimme vanhempia, ettei tämä suinkaan tarkoita sitä, että lapsi saa päättää, mitä perheessä milloinkin tapahtuu, vaan että lapsi voi olla osallinen tiettyjen ratkaisuiden tekemisessä ja että tätä kautta lapsi tulee kuulluksi ja oppii, että myös hänen ajatuksillaan on merkitys.

Yhtä lailla aikuisten täytyy miettiä, miten heidän tekemät päätökset vaikuttavat lapsiin ja päätöksiä tehdessään aikuisten tulee etsiä ne ratkaisut, jotka ovat lapsen parhaaksi. Puhuimme myös lapsen päivittäisistä tekemisistä; siitä mitä kaikkea lapsi tarvitsee hyvään kehitykseen ja miten päivän voi pilkkoa erilaisiin tekemisiin. Tässä yhteydessä keskustelimme myös ruutuajasta ja siitä, miten älylaitteilla vietetään helposti paljon aikaa; miten älylaitteilla voi tehdä paljon hyödyllisiä asioita, mutta yhtä lailla ei-niin-hyödyllistä. Muistutimme, miten tärkeää vanhempien on tietää mitä lapsi älylaitteista katsoo, kenen kanssa lapsi viestittelee ja millaisissa ryhmissä lapsi on osallisena. Keskustelimme lapsen oikeudesta yksityisyyteen, ja siitä, kuinka lasta voi opettaa olemaan avoin esimerkiksi puhelimen käytön suhteen ja miten voi luoda perheen sisäisiä käytäntöjä esimerkiksi viesteistä kertomisen suhteen.

Perheille-hankkeen Marjukka Siponen ja Kalle Tenhunen kertomassa Perhekerholaisille pelin sääntöjä

28.1. Perhekerhossa oli toiminnallinen kerta, kun saimme Perheille-hankkeen Marjukka Siposen ja Kalle Tenhusen liikuttamaan perheitä. Marjukka ja Kalle ovat Pohjois-Savon liikunnan Perheille- hankkeesta, joka järjestää kaikille avointa ja maksutonta liikunnallista toimintaa kotona oleville vanhemmille ja lapsille. Hanke on saanut rahoituksen meidän hankkeen tapaan EU:lta. Marjukka ja Kalle ohjasivat Perhekerholaisille erilaisia liikunnallisia pelejä asetelmalla aikuiset vastaan lapset. Voi pojat, että meillä oli hauskaa! Oma puoli puhtaaksi pelissä käänsimme lattialla olevia tötsiä puolin ja toisin – lopulta lapset voittivat. Ammuimme kumista kanaa pitkin salia pyörän sisäkumin avulla ja keräsimme pisteitä juostujen ympyröiden perusteella – ja lapset voittivat. Ja lopuksi pelasimme monelle jo etukäteen tuttua jaffapalloa – ja tässäkin lapset päihittivät aikuiset, vaikka yksilöpeli olikin, niin lopussa kentällä oli jäljellä vain vikkelimmät lapset. Hauskaa oli, ja kiva oli saada myös omaan toimintaan ideoita perinteisten jalkapallon, koripallon ja sählyn rinnalle. Kiitos Marjukka ja Kalle vierailusta – jatketaan ehdottomasti yhteistyötä!

Perhekerholaiset pelaamassa

 

Tammikuu mennä hujahti nopeaan – ja nyt mennään jo helmikuussa. Tällä viikolla vierailemme Kuopiohallissa ja näemme millaisia kaikenlaisia mahdollisuuksia siellä on liikkua ja touhuta. Helmikuussa suunnitelmissa on puhua stressissä ja hyvinvoinnista perheessä sekä pitää ainakin yksi suomen kielen kerta, jossa harjoittelemme yhdessä suomea. Maaliskuussa saamme vieraaksi Pohjois-Savon martat ja leivomme yhdessä piirakoita. Kevään aikana käsittelemme myös pääsiäisperinteitä ja kerromme suomalaisesta vapunvietosta – ja tietenkin kuulemme perhekerholaisten ajatuksia ja toiveita teemoista ja huomioimme ne kevään ajan suunnitelmissa. Mitä kaikkea keksimmekään – stay tuned!

 

Jenni ja Delia

Yhdessä kasvaen -hanke saa rahoituksen Euroopan unionin AMIF-rahastosta. AMIF on EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahasto. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualueen kanssa.

PHP Code Snippets Powered By : XYZScripts.com
Setlementti Puijola
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.