Ajankohtaista

Viimeisimmät jutut

Mitä Puijolassa oikein tapahtuu?

12/01/2021|Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä Puijolassa oikein tapahtuu?

Mistä tulee vaikea sana setlementti? Mitä me Puijolassa teemme – ja kenen kanssa? Miksi jokainen ihminen on meille yhdenvertainen – ja mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Teimme työstämme neljä videota, joissa vastaamme kysymyksiin. Kerromme senkin, mitä meille tarkoittaa todellinen rohkeus.

Iso joukko ihmisiä eri maista seisoo ryhmäkuvassa.

Tavallinen arki-ilta Kompassilla: tällä kertaa vieraita on tullut Tshekistä. Ja kuten Kompassin periaatteisiin kuuluu, iltaa vietetään yhdessä maahan muuttaneiden, kuopiolaisten ja vieraiden kanssa.

Kompassi on kulkenut maahan muuttaneiden
rinnalla yli kaksi vuosikymmentä

Kompassi ja vastaanottokeskus ovat molemmat tärkeä osa Setlementti Puijolan toimintaa. Molemmilla on oma tehtävänsä pakolaistoiminnassa. ”Meillä jokainen maahan muuttanut pääsee osallistumaan ja toimimaan aktiivisesti”, vinkkaa Kompassin johtaja Katja Koponen.

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Ukrainasta sotaa paenneet ja turvaa hakevat henkilöt ovat nopeasti nousseet ihmisten ajatuksiin ja uutisotsikoihin.

Setlementti Puijola palvelee Kuopioon avaamassaan vastaanottokeskuksessa pakolaisia vastaanottolain määrittelemällä tavalla.

Monipuolisten toimintojensa myötä Puijola pystyy tarjoamaan pakolaisille kuitenkin paljon muutakin kuin lakisääteisiä peruspalveluja.

Kansainvälistä toimintaa Kuopiossa yli 20 vuotta tehneen Kompassin ovet ovat avoinna kaikille maahan muuttaneille. Kompassin johtajan Katja Koposen mukaan Kompassissa jokaisella on aina mahdollisuus päästä kokemaan osallisuutta.

Kompassin ovet ovat avoinna kaikille maahan muuttaneille.

”Olemme kulkeneet maahan muuttaneiden rinnalla yli kaksi vuosikymmentä. Meillä on toimintaa ja palveluja, joihin kaikki maahanmuuttajat voivat tulla mukaan, myös aktiivisina suunnittelijoina ja toiminnan toteuttajina”, Koponen tiivistää Kompassin toiminnan ydinajatuksen.

Kompassissa voi opiskella esimerkiksi suomea jokaisena arkipäivänä. Kieliryhmiä on monen tasoisia.

”Meiltä saa myös neuvontaa, jos kaipaa tietoa yhteiskunnan ja viranomaisten toiminnasta tai jos kaipaa tukea eri elämäntilanteissa.”

Kompassi hyödyntää maahanmuuttajien kotouttamistyössään laajoja verkostoja, joihin kuuluvat muun muassa Kuopion kaupungin kaikki toimialat, työllistymispalvelut sekä kulttuurin, yritysten ja urheilumaailman toimijat.

Viisi naista seisoo vierekkäin.

Kompassin vapaaehtoistyöstä vastaava Varsha Shurpali (toinen vas.) ehti yhteiskuvaan tshekkiläisten Michaela Rubašován (vas.), Vlasta Faiferlikován, Mirka Kudrnován ja Petra Bláhovan kanssa.

Kuinka pääsen Kompassin toimintaan mukaan?

Kompassin maine kansainvälisenä kohtaamispaikkana on vahva.

”Kävijämme kutsuvat Kompassia toiseksi kodikseen”, Katja Koponen mainitsee.

Hän antaa vinkit siihen, kuinka Kompassin vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan.

  1. Tule tutustumaan meihin. Parhaiten tavoitat meidät osoitteestamme Kauppakatu 40-42 kello 9-15.
  2. Pohdi, millaisia taitoja sinulla on tai mitä haluaisit tehdä yhdessä muiden kanssa. Ilahdumme, jos tulet idean kanssa. Jalostetaan ideasi yhdessä toiminnaksi.
  3. Arvioi, minkä verran pystyt sitoutumaan vapaaehtoistyöhön ja antamaan siihen aikaasi. Jokaisen panos on merkityksellinen.

Koposen mukaan vapaaehtoiset muodostavat Kompassin toiminnan kulmakiven.

”Yhdessä heidän kanssaan luomme kohtaamisia, osallisuutta ja hyvinvointia Kuopioon”, hän painottaa.

”Kun on kiire ja ihmisillä hätä,
tärkeintä on lähteä heti liikkeelle”

Mistä vastaanottokeskus tekee? Miten voin vapaaehtoisena auttaa ukrainalaisia? Onko Puijolan Kompassi osa Puijolan vastaanottokeskusta?
Kokosimme yksitoista keskeistä kysymystä vastaanottokeskuksen toiminnasta ja ukrainalaisten avustamisesta – ja koostimme myös vastaukset kysymyksiin.

Teksti: Katja Hedberg

Miksi Setlementti Puijola avasi Kuopioon vastaanottokeskuksen?
Maahanmuuttovirasto (Migri) otti yhteyttä ja kysyi, onko meillä valmius aloittaa vastaanottokeskustoiminta. Vastasimme myönteisesti, ja pian tämän jälkeen saimme keskuksen avaamiseen toimeksiannon Migriltä. Tämä on oma panoksemme sotaa paenneiden ukrainalaisten auttamisessa.

Mitä vastaanottokeskus tekee?
Keskuksen tehtävät on hyvin tarkkaan määritelty. Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto ohjaa, suunnittelee ja valvoo vastaanottojärjestelmää ja sen kustannuksia. Puijolassa oli hyvä valmius perustaa keskus, koska pidimme yllä 2015-2016 Kuopiossa ja 2015-2020 Siilinjärvellä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia.
Turvaa hakeva voi ilmoittautua asiakkaaksi keskukseemme sen jälkeen, kun hän on ensin rekisteröitynyt poliisin luona. Tämän jälkeen välttämättömät peruspalvelut kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat meidän vastuullamme. Koordinoimme sosiaali- ja terveyspalveluja. Sairaanhoitajamme ja terveydenhoitajamme vastaavat turvaa hakevien perusterveydenhuollosta tekemällä muun muassa alkutarkastuksia, joiden osalta teemme yhteistyötä myös kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa tarkkaan tehtyjen sopimusten mukaisesti. Turvaa hakeva on oikeutettu saamaan myös vastaanottorahaa.

Yhteistyö viranomaisten, vuokrataloyhtiöiden ja kuntien kanssa vaatii hallittua organisointia.

Mikä vastaanottokeskuksen perustamisessa on vaikeinta?
On monta tärkeää asiaa, jotka täytyy saada nopeasti ja yhtäaikaisesti valmiiksi sekä toimiviksi. Silti asiat on tehtävä yksi kerrallaan. Nyt aikataulu on ollut erityisen tiukka. On pitänyt löytää toimiva ja sopivankokoinen tila, osaava henkilökunta ja luoda tietohallinnan laaja kokonaisuus. Esimerkiksi vastaanottorahan maksaminen onnistuu vasta, kun lukuisat sopimukset on tehty ja tekniset järjestelmät toimivat. Lisäksi yhteistyö viranomaisten, vuokrataloyhtiöiden ja kuntien kanssa vaatii hallittua organisointia.

Kun on kiire ja ihmisillä hätä, tärkeintä on lähteä liikkeelle. Asioita pitää toteuttaa jo samalla, kun useat yksityiskohdat vielä vaativat valmistelua ja selvittelyä. Tämä vaatii kaikilta osapuolilta kärsivällisyyttä.

Onneksi Puijola on järjestötoimijana ketterä. Pystymme tekemään ja toteuttamaan päätöksiä nopeasti.

Kompassi ei tarjoa vastaanottopalveluja turvaa hakeville.

Kompassi on osa Puijolaa. Onko se myös osa vastaanottokeskusta?
Ei ole. Kompassi on kansainvälinen kohtaamispaikka, jonka ydintehtävä on edistää maahan muuttaneiden kotoutumista, osallisuutta ja työllistymistä.
Kompassi ei tarjoa vastaanottopalveluja turvaa hakeville. Lue lisää Kompassin toiminnasta: https://www.puijola.net/kompassi/

Puijola uutisoi, että sen vastaanottokeskus on asuntopohjainen. Mitä se tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että turvaa hakevat eivät majoitu yhteen rakennukseen. Vastaanottokeskuksen palvelupiste sijaitsee Kuopion keskustassa Haapaniemenkadulla ja on avoinna arkisin kello 10-14. Palvelemme siellä kaikkia turvaa hakevia riippumatta siitä, asuvatko he vastaanottokeskuksen tarjoamissa vuokra-asunnoissa vai itse hankkimissaan asunnoissa.

On tärkeää, että jokainen saa turvallisen majoituksen ja pääsee elämän alkuun.

Puijola on uutisoinut myös, että Migri on antanut toimeksiannon asunnon hankkimisesta 400:lle ukrainalaisille. Millä tavalla Puijola hankkii nämä asunnot?
Asunnot vuokrataan julkisilta vuokrataloyhtiöiltä ja järjestöiltä. Yhden vastaanottokeskusrakennuksen sijaan olemme nyt hankkineet ison määrän vuokra-asuntoja, joiden kalustus näin alkuun on vaatimaton. Tässä vaiheessa on tärkeää, että jokainen saa turvallisen majoituksen ja pääsee elämän alkuun. Kalustusta ja perustarpeiden määrää täydennetään, kun turvaa hakevat on ensin saatu majoitettua.

Ukrainalaispakolaisia asuu Pohjois-Savossa paljon muuallakin kuin Kuopiossa. Asuvatko he kaikki vastaanottokeskuksen hankkimissa asunnoissa?
Eivät asu. Tilapäistä suojelua hakeva aikuinen tai perhe voi järjestää majoituksensa myös itse. Yksityismajoituksessa asumista ei tueta taloudellisesti.

Haluaisin tarjota kodin ukrainalaisille. Kuinka minun pitää toimia?
Tällä hetkellä emme tee vuokrasopimuksia yksityisten kanssa. Jos tilanne muuttuu, tiedotamme asiasta.

Haluan lahjoittaa tavaroita ja vaatteita ukrainalaisille pakolaisille. Kuinka minun on hyvä toimia?
Meillä ei valitettavasti ole vastaanottokeskuksessa tiloja lahjoitustavaroiden vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja lajitteluun. Toimimme tiiviissä yhteistyössä Kuopion Linnanpellolla toimivan vapaaehtoisyhteisön kanssa. Lisätietoa yhteisöstä saat Facebookin ”Konkreettista apua ukrainalaisille / Savo” -sivulta. Siellä kerrotaan, mistä tavaroista kulloinkin on tarvetta. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös SPR, ViaDia Pohjois-Savon ja Tukeva-säätiö, joiden kautta voi tehdä tavaralahjoituksia.

Vapaaehtoistyön organisointi vastaanottokeskuksessa ei juuri nyt ole mahdollista.

Haluan työskennellä vapaaehtoisena ukrainalaisten hyväksi. Kuinka minun olisi hyvä toimia?
Toimintamme tässä vaiheessa vapaaehtoistyön organisointi vastaanottokeskuksessa ei ole vielä mahdollista. Kuopiossa moni järjestö toteuttaa ja kanavoi tällä hetkellä hienosti vapaaehtoistyötä, joten niihin kannattaa ottaa yhteyttä.

Haluaisin tarjota työtä ukrainalaisille. Kuinka minun on hyvä toimia?
Ukrainalaiset työllistyvät Pohjois-Savon te-toimiston kautta. Ohjaamme heitä te-toimiston palveluihin. Voit ilmoittaa avoimesta työpaikasta työvoimahallintoon.

Puijolan vastaanottokeskus palvelee päivystysnumerossa

Turvaa hakevat saavat päivystyspuhelimesta tietoa vastaanottokeskuksen toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista.

Teksti: Katja Hedberg

Toiminta Kuopion Setlementti Puijolan avaamassa, Haapaniemenkadulla toimivassa vastaanottokeskuksen palvelupisteessä etenee suunnitelmien mukaisesti.

”Olemme kontaktoineet ison joukon tärkeitä toimijoita kuten Pohjois-Savon kuntia, järjestöjä ja yksityisiä palveluntarjoajia. Palveluja rakennetaan ja kehitetään koko ajan, jotta pystymme palvelemaan turvaa hakevia asiakkaitamme mahdollisimman hyvin”, vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Osana toimintojensa kehittämistä Puijola on avannut vastaanottokeskuksen päivystysnumeron. Numerosta 044 706 1268 saa tietoa keskuksen toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Puheluihin vastataan arkisin kello 9.00-15.00. Lahjoituksiin tai asumiseen liittyvissä asioissa päivystysnumero ei palvele.

Puijolan vastaanottokeskukseen on huhtikuun puoliväliin mennessä rekisteröity noin 450 sotaa paennutta ja turvaa hakevaa ukrainalaista.

Osana palvelujensa kehittämistä Puijola pitää tärkeänä viestittää, että vastaanottokeskukseen voi tulla asioimaan vasta, kun turvaa hakeva on ensin ilmoittautunut poliisille ja siellä tapahtuneen rekisteröinnin yhteydessä hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa.

”Ennen tätä ei voi hakeutua vastaanottokeskuksen asiakkaaksi”, Puijolan toiminnanjohtaja Eija Teerineva painottaa.

Turvaa hakeva saa sosiaali- ja terveyspalvelunsa siitä vastaanottokeskuksesta, jonka asiakkaaksi hänet on kirjattu. Pohjois-Savossa on paljon ukrainalaisia, jotka ovat kirjoilla muun muassa Kajaanin, Mikkelin ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa.

”Mahdollisista asukassiirroista vastaanottokeskukset sopivat keskenään. Siirtoja muista keskuksista Puijolaan tehdään hallitusti ja vaiheittain”, Teerineva kertoo.

Asiakkaille suositellaan terveystarkastuksia

Vastaanottokeskusten vastuulla on järjestää turvaa hakeville terveystarkastukset. Puijolassa tarkastusta suositellaan jokaiselle asiakkaalle.

”Teemme asiassa yhteistyötä kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Omin päin turvaa hakevien ei pidä mennä asuinpaikkansa terveyskeskukseen”, Teerineva ohjeistaa.

Setlementti Puijola sai maaliskuussa Maahanmuuttovirastolta (Migri) toimeksiannon perustaa vastaanottokeskus ja järjestää majoitus 200:lle ukrainalaiselle. Uuden, huhtikuun puolivälissä tulleen toimeksiannon mukaan asuntoja tarvitaan saman verran lisää. Toimeksiantojen taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sillä sotaa paenneita ukrainalaisia on saapunut erittäin paljon myös Pohjois-Savoon.

Sopimus Migrin kanssa on asuntopohjainen. Se tarkoittaa, että turvaa hakevat eivät majoitu yhteen ja samaan paikaan, vaan heille on hankittu vuokra-asuntoja eri puolilta kaupunkia Kuopion lähiöistä.

”Asuntojen hankkiminen on iso työ, johon sisältyy lukuisia tarkkaan pohdittavia yksityiskohtia. Yhteistyö muun muassa kaupungin ja muiden vuokrataloyhtiöiden kanssa on sujunut kuitenkin erittäin hyvin”, Teerineva kiittää.

”Asunnot ovat hätämajoituksen tasoisia, eli kalustus on vaatimaton. Asumisen alkuun kodeissa kuitenkin pääsee hyvin.”

”Moni on tarjonnut ukrainalaisille esimerkiksi hätämajoitusta. On kuitenkin vaikeaa hallinnoida yksittäisiä asuntoja eri puolilla kaupunkia. On silti hyvä tietää, että tällaisia asuntoja on tarpeen tullen käytettävissä.”

Puijolan vastaanottokeskuksen palvelupiste toimii osoitteessa Haapaniemenkatu 13 ja on avoinna arkisin kello 10-14. Pisteessä työskentelee tällä hetkellä kymmenkunta henkilöä, joista useimmat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Puijolan osaaminen otettiin käyttöön

Kun Migristä maaliskuussa otettiin Puijolaan yhteyttä ja kysyttiin valmiutta vastaanottokeskustoiminnan käynnistämiseen, Eija Teerinevalla oli heti vastaus selvillä.

”Sota on suistanut ukrainalaiset syvään kriisiin, ja me voimme vastaanottokeskustoiminnan myötä olla omalta osaltamme auttamassa heitä”, hän toteaa.

”Nopeasti päätimme kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Tuli hetki ottaa osaamisemme jälleen käyttöön”, Teerineva viittaa Puijolan aiempaan vastaanottokeskustyöhön.

Puijola avasi vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset sekä Kuopioon että Siilinjärvelle, jossa Tarinan vastaanottokeskus toimi aina vuoden 2020 loppuun.

”On onnekasta, että kaikki nämä osaajat olivat saatavilla ja että jokainen halusi palata Puijolaan töihin.”

Vapaaehtoistyö vaatii tarkan suunnittelun

Sota Ukrainassa on herättänyt suomalaisissa vahvan halun auttaa. Myös Puijola saa paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat antaa oman panoksensa sotaa paenneiden auttamiseksi.

”Apu ja vapaaehtoistyö vaativat tarkkaa suunnittelua ja organisointia, jotta apu on hyödyllistä ja oikea-aikaista”, Eija Teerineva toteaa ja muistuttaa, että Puijolan vastaanottokeskus palvelee ukrainalaisten lisäksi myös muita, eri maista tulevia turvapaikanhakijoita.

”Setlementtityön periaatteiden mukaisesti me palvelemme kaikkia yhdenvertaisesti”, hän toteaa.

Puijola

Setlementti Puijola perustettiin Kuopioon vuonna 1995. Työmme on alusta asti nojautunut setlementtien arvoihin. Tämä tarkoittaa, että tavoitteemme on edistää yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kunnioitamme yksilöä. Uskomme ihmisen omiin voimavaroihin ja kannustamme häntä löytämään omia ratkaisuja. Työmme on yhteisöllistä, yhdessä tekemistä.

Toimintamme on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Ovemme ovat avoinna kaikille. Toteutamme tasa-arvoa riippumatta ihonväristä, sukupuolesta ja kulttuurista. Emme tavoittele taloudellista voittoa. Haluamme olla myös asiantuntijoita ja vaikuttajia. Haluamme työmme kautta vahvistaa kansalaisyhteiskunnan rakenteita sekä edistää yhdenvertaisuutta monikulttuurisessa Suomessa.

Vaikka tuemme vähempiosaisia ja vaikeassa elämäntilanteessa olevia, emme tee ratkaisuja toisten puolesta. Uskomme, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija ja tärkein voimavara. Setlementtityön peruskivi on tahto turvata eri taustoista tulevien, erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten oikeutta hyvään elämään heidän kaikissa elämäntilanteissaan. Parhaiten se onnistuu kannustamalla jokaista ihmistä löytämään omat voimavaransa ja ratkaisunsa.

Puijola on osa suomalaista setlementtiliikettä, joka puolestaan on osa kansainvälistä setlementtiliikettä (IFS).

Puijolan esitysvideot

Setlementti Puijola
Kansainvälinen työ
Työ haastavassa asemassa olevien kanssa
Lapsi- ja nuorisotyö